*

Lasse Männistö Ajatuksia yhteiskunnasta ja sen liepeiltä.

Helsinki elää, nyt ja aina? (Feat. Jätkäsaaren hotelli)

Helsinki elää ihmisten ohella liiketoiminnasta. Ilman yrityksiä ja yrittäjiä, aina pienistä kulmakuntien kuppiloista suuryrityksiin saakka, ei elämää kaupungissa olisi.

Konkreettisimmin elämään katukuvassa vaikuttavat suuret yritykset, joiden liiketoiminta perustuu ihmisten palvelemiseen tai tuotteiden myymiseen kuluttajille. Tästä hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa suuret kauppakeskukset tai merkittävät tavaratalot. Ei ole sattumaa, että kantakaupungin ihmisvilinää kuvatakseen kannattaa suunnata Stockan edustalle.

Olen itse kiinnostunut kaavoituksesta ja kaupunkisuunnittelusta juuri siksi, että se luo edellytykset elämälle kaupungissa. Toisaalta se myös asettaa raamit sille miten ja minne kaupunki saa kehittyä. Jo vuonna 1930 valmistuneen Helsingin Stockmannin tavaratalon rakentamisen on mahdollistanut sille hyväksytty asemakaava.

Huomenna kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee johdollani jälleen elämän edellytyksiä. Päätettävänä meillä on asemakaavan muutos, jolla sallittaisiin Jätkäsaareen 33 kerroksinen ja 400 paikkainen designhotelli.

Kannatan hanketta, jossa takana on sama (joissain piireissä syyttä suotta parjattu) sijoittaja kuin taannoisessa suunnitelmassa Katajanokan designhotelliksi. Kannatukseni hankkeelle johtuu ennen muuta kolmesta näkökulmasta.

1. Ensimmäinen aito destination-tyyppinen hotellihanke Helsinkiin on enemmän kuin tervetullut!

Kansainvälisen mittaluokan seminaarihotelli tukisi Helsingin vetovoimaisuutta ja kasvua, mutta tarjoaisi paljon myös tavallisille helsinkiläiselle. Hotelliin edellytetään esimerkiksi avointa kattoterassia, ylimmän kerroksen ravintolaa ja myös muille kuin hotellivieraille suunnattua ulkouima-allasta. Muutenkin toteutus on poikkeuksellisen korkeatasoinen, aivan kuten saman sijoittajan Tukhomaan valmistuneessa hotellissa.

2. En näe syytä vastustaa hotellia kaupunkikuvallisin perustein.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni kolmiona ylöspäin kurottuva ja pintakuvioltaan epäsymmetrinen tornisuunnitelma on itse asiassa aika vinha, mutta tämä ei ole syy kannattaa hotellia. Olemme toteuttaneet ensimmäistä kertaa korkeaa rakentamista koskevan kokonaistarkastelun kantakaupungin alueista, eikä hotelli asettuisi mereltä katsottuna häiritsevästi vanhan Helsingin silhuetin eteen. Hotellin varjo lankeaisi suurimman osan päivästä hietahden vesialueen päälle.

3. Jokainen riski on myös mahdollisuus ja riskejä on kyettävä ottamaan. Ilman niitä emme nimittäin voi odottaa myöskään menestystä Itämeren rantakaupunkien välisessä kilpailussa. Moni kansainvälinen hanke on viime vuosina tyrmätty, eikä suinkaan aina suotta, mutta samalla hankkeita on noussut tiuhaan niin Pietariin, Kööpenhaminaan kuin Tukholmaankin.

Emme pärjää kääntämällä selkämme yksityisille sijoittajille. Voimme pärjätä vain tarttumalla hanakasti sellaisiin elämää luoviin hankkeisiin, joiden riskit ovat hallittavissa ja hyödyt ovat ilmeiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Rakentakaa samalla Katajanokalle sellainen pilvenpiirtäjä, että sinne sopivat Vantaan, Espoon ja Kauniaisten asukkaat niin saadaan nähdä käytännössä kuinka "edullista" on nyt tämä esitetty 67 kunnan malli. Voi, voi että kun ihaillaan vaan suuruutta!

Tietääkö kokoomuslaiset, että emme elä vain toisiamme palvelemalla - jos sinä leikkaat minun varpaan kynteni ja minä leikkaan hiuksesi, niin loppu tälle menolle pian tulee.

Tuula Hölttä

Lasse M :"Helsinki elää ihmisten ohella liiketoiminnasta."

Ilman ihmisiä ei ole olemassa mitään liiketoimintaakaan. Liiketoiminnan voi mielestäni hyvin jättää yksityisen sektorin yritysten huoleksi.

Julkisen sektorin luottamushenkilöpuolella olisi mielestäni hyvä miettiä ensisijaisesti sitä, kuinka voidaan hillitä yhteiskunnassa ilmenevien etuyhteisöjen keskinäistä taistelua ja turvata kansalaisille yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden "maksimointi". Tuo "valtion vanha tavoite" saattaa kuitenkin olla vielä "taivaanrannan takana" nykyisen materialismin ihannoinnin ja korporaatioiden taloudellisten voittojen maksimointitavoitteiden vuoksi.

Käyttäjän MariaRajakari kuva
Maria Rajakari

Se on mielenkiintoista kun kansanedustajat tuppaavat menemään naimisiin joko vaalien aikana tai sitten hieman valitsemisensa jälkeen..itselläni takana aviovuosia 8,5 eli jo kauan ennenkuin olin edes ehdokkaana kyseiseen hommaan..

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Näkisin, että myös Helsingin olisi näinä kuntauudistusten päivinä myös hyvä alkaa tarkastelemaan alueen kaavoituksen ja maankäytön kysymyksiä laajempana kuin pelkästään Helsinkiin liittyvänä kysymyksenä. Näin varsinkin kun po. hankkeen perusteluissa viitataan aina Itämeren rantakaupunkien väliseen kilpailuun saakka. Westendiin, Länsiväylän hyvien liikenneyhteyksien kupeeseen ollaan jo rakentamassa destination-tyyppistä hotellia (Marriott Helsinki Westend Hotel, http://news.marriott.com/2011/01/marriott-internat...). Ajomatka autolla ja tulevaisuudessa metrolla Jätkäsaaresta sinne on noin viisi minuuttia. Kannattaako alueen historiallinen kaupunkikeskusta kivitaloineen ja sille ominaisine miljöönein todella peruuttamattomasti muuttaa huomiohakuisella torniarkkitehtuurilla, vai kannattaisiko kantakaupungissa sittenkin satsata perinteisempiin ratkaisuihin (kuten Stockmannkin on tehnyt laajentamalla keskustan tilojaan)? Lassen linkkaama Tukholman hanke on Kistassa, eli sijaintapaikaltaan vastaava paikka Helsingissä voisi olla jossain Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksessä, eikä siten lähelläkään alueen historiallista kaupunkikeskustaa (eli Tukholmassa kyllä pidetään huolta historiallisen merisiluetin säilymisestä). Lasselle kuitenkin pisteet kotiin siitä, että olet avannut hanketta myös näin sähköisen median välityksellä.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

... ja seuraavaksi Keski-Pasilaan kansainvälisen vertailun kestävä pilvenpiirtäjä-alue.

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

"Helsinki elää ihmisten ohella liiketoiminnasta. Ilman yrityksiä ja yrittäjiä, aina pienistä kulmakuntien kuppiloista suuryrityksiin saakka, ei elämää kaupungissa olisi."

Hienoa tekstiä mikkeliläishepulta. Käytäntö on vaan teille muualta tulleille täysin toista; olette täysillä mukana stadilaisten pienyrittäjien toiminnan ulosliputtamisessa.

Olin tänään ostamassa prätkään osia Sörkasta, mm. putkien käyrien aihioita jne. tuli aika nippu mukaan. Eli bilikalla menin mestoille. Missään ei ollut vapaita parkkipaikkoja - ei missään. Kaikki oli laputettu pysäköintikielletyiksi paikoiksi. Miten pienyrittäjä pitää kiinni asiakkaistaan näin yrittäjävihamielisessä ympäristössä? Hyvin näyttää valuvan yritykset ja ns. hyvät veronmaksajat naapurikuntiin. Jatkakaa vaan samaan malliin.

Kerro Lasse kerro miten meinaat yrittäjät stadissa pitää. Vai onko siistimpää mennä kotiseudulle Mikkeliin kertomaan destination-tyyppisistä hotlista ja kukkenhaimeista. Mitä ikinä ne sitten lieneekään.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olen itse jossain määrin tornitalojen puolesta, mutta Jätkänsaaren suhteen olen kyllä kanssasi eri mieltä. Kaupunkikuvallisesti yksinäinen orpo tornitalo on mielestäni lähinnä ruma. Eikä tuo havainnekuvan rumilus tilannetta muuta.

Koen siis, ettei se oikein sovi paikkaansa.

Ylipäätään katson, että yksittäiset tornitalot levitettynä ympäri kaupunkia ovat huono ratkaisu, olisi parempi rakentaa muutama tornitalokeskittymä ja säästää muut alueet niiltä. Tällaisina keskittyminä hyvin toimivat Pasilan ja Kalasataman kaltaiset paikat ja meillä Espoossa Keilaniemi sekä Leppävaara. Ehkä muutama muukin alue.

Joka tapauksessa pidän kaupunkikuvallisesti tärkeänä sitä, että eri alueiden luonnetta kunnioitetaan - voi olla monenlaisia alueita joihin tosiin voi sopia korkea rakentaminen ja toisiin se ei sovi lainkaan. Minusta tuo rakennus on vain väärässä paikassa.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Tämän maaseutukaisen blogistin maailmankuvaa ja omaa kehitysastetta kuvaa osuvasti hänen juttunsa viimeinen lause.

Hän tarttuu hanakasti elämää luoviin hankkeisiin.

Olisi tietysti mukavampaa, jos ITSE loisi hankkeita, ettei tarvitsisi tarttua muiden hankkeisiin. Varsinkaan muualta tuotuihin ja huonoksi havaittuihin. Tällaisessa toiminnassa auttaisi varmasti omien aivojen käyttö ns. ajattelutoiminnassa. (kts. Wikipedia/ajattelu.

Tarjoan edestakaisen junalipun kotikonnuille aivojen noutamista varten.

PS: kun maantietoni on heikoissa kannattimissa voisit kertoa lukijoillekin, että mistä h***kutin vinkkelistä katsoen hotellin varjo osuisi suurimman osan päivästä Hietalahden vesialueelle.

PS II: Oletko ITSE henkilökohtaisesti KOSKAAN käynyt Jätkäsaaressa? Jos kannatat hanketta hankit sitten kaikille hotellin avoimella kattoterassilla asioiville ihmisille villapaidat ja tuulipuserot. Niitä tullaan tarvitsemaan keskikesälläkin. Mikkelissähän ei voi tällaista oppia. Siis että merellä tuulee ja on kylmä myös kesällä.

Tuula Saskia

Vai destination-tyyppinen hotelli?

En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta kuvan rakennus on kuin jokin huonon avaruusaiheisen elokuvan lavasterakennelma.

Mielestäni se ei ole "vinha" (Männistön adjektiivi), vaan suuri virhe. Se turmelisi kaupungin siluetin.

Onko Helsingin päättäjiin iskenyt halu tuhota kaupunkimme kauniit merinäkymät?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta minua on jo pitkään häirinnyt "tornien" ympärillä hösöttäminen. Niin niiden puolustajat kuin vastustajatkin keskityvät pelkästään rakennuksen korkeuteen. (Kuinka kauas se näkyy jne.) Tornit näkyvät kauas, joten olisi erittäin aiheellista kiinnittää huomiota siihen MITÄ sinne kauas näkyy.

Tornit ovat kautta historian olleet huolellisesti suunniteltuja maamerkkejä. Helsingistä jos otetaan vaikka stadikan, rautatieaseman, Kallion ja Johanneksen kirkon tornit ja hotelli Torni esimerkkinä.

Henkilökohtaisia mielipiteitä on varmasti monilla, mutta yleisenä peukalosääntönä on se, että laatu maksaa. Korkean rakentamisen suhteen ei tule antaa pikkusormeakaan periksi julkisivuja ja muuta suunnittelua koskevasta vaatimustasosta, muuten Cirruksen kaltaiset hölmöilyt yleistyvät. (en ota kantaa niinkään rakennuksen arkkitehtuuriin, kuin sen projektinhallintaan) Tehdään hienoja mallinnoskuvia joilla kaava runnotaan läpi ja toteutusvaiheessa mennään siitä missä aita on matalin.

Korkeat talot maksavat, koska niiden pitää olla laadukkaita. Jos ei ole varaa tehdä laadukasta, tyytyköön matalaan.

Käyttäjän matiasriiho kuva
Matias Riiho

Ehkäpä herra kaupunginsuunnitelulautakunnan puheenjohtajan, joka jopa ilmaisee olevansa kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta, kannattaisi keskustella oikeiden kaupunkisuunnittelijoiden (niitäkin vielä on olemassa) kanssa ja jättää vähemmälle näitten tiettyjen piirien muodinmukaisten itsetehostus ja rahastushankkeiden yksipuolinen edistäminen. Oikeasti tulee tässä mieleen Paavo Ruotsalainen ja hänen vertauksensa sian päästämisestä perunapeltoon.

Toimituksen poiminnat