*

Lasse Männistö Ajatuksia yhteiskunnasta ja sen liepeiltä.

Ministeri veti mutkat suoriksi

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson puolusti blogissaan Kela-korvausten poistovaatimustaan tiukasti. Teksti sisälsi kuitenkin niin asia- kuin argumentaatiovirheitäkin. Näitä ei voi jättää korjaamatta.

Kova väite? Tulkitkaa itse.

“Kela-korvausten maksaminen monikansallisten yritysten voittoihin ei ole kestävää terveyspolitiikkaa”

Otsikko kuvaa hyvin perusnäkökulmaa, joka kulkee koko tekstin lävitse. Ministeri vastustaa kivenkovaan otsikossa esitettyä kauhukuvaa, jota kukaan ei ole koskaan esittänytkään puoltavansa. Kyseessä on klassinen argumentaatiovirhe.

Argumentaatiovirheen ohessa tämä väite, joka toistuu eri muodoissa ministerin kirjoituksessa, sisältää myös asiavirheen: Kela-korvauksia eli Kelan maksamia sairasvakuutuskorvauksia ei makseta yrityksille, vaan potilaille, jotka palveluita käyttävät. Näitä palveluita asiakkaat voivat hankkia n. 300 sosiaali- ja terveydenhuollon yritykseltä. Näistä ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistuksessa on 3 kappaletta.

Entä menevätkö sairausvakuutuskorvaukset sitten yritysten hintoihin? Eivät ainakaan valtaosin. Korvaus nostaa palveluiden kysyntää, eli ohjaa potilaita julkiselta sektorilta yksityiselle, ja siten lisäävät yritysten liikevaihtoa. Kuitenkin markkina on kilpailtu, joten yritykset eivät voi ulosmitata koko kuluttajan ylijäämää, ja näin ollen kuluttajan ostovoiman lisäyksestä korkeintaan osa päätyy hintoihin ja yritysten liikevaihdon kautta mahdollisesti voittoon.

“Tällä hetkellä yksityinen avoterveydenhuolto on jossain määrin maksukykyisille ohituskaista verorahoitteiseen erikoissairaanhoitoon. Kahden kerroksen palvelujärjestelmä on johtanut myös tilanteeseen, jossa julkisten terveyskeskusten kehittämiselle ei ole kaikkien tahojen varauksetonta tukea.”

Minun on vaikea käsittää, mihin ministeri tällä väitteellään pyrkii. Nykyisin jokaisella suomalaisella on oikeus verorahoitteiseen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Tarkoittaako ministeri siis, että yksityiseltä puolella yleislääkärillä käyneellä ja erikoissairaanhoitoon lähetteen saaneella potilaalla ei pitäisi olla oikeutta enää verorahoitteiseen erikoissairaanhoitoon?

On myös outoa, että ministeri katsoo voivansa kertoa itsensä kansa eritavoin ajattelevien “tahojen” ajattelun syyt. Ainakin itse olen hyvin sitoutunut julkisten terveyspalveluiden kehittämiselle.

“Kela-korvaukset ovat yksittäisinä kertakorvauksina yksityisessä perusterveydenhuollossa niin pieniä, että ne, jotka yksityisiä käyttävät, käyttäsivät niitä jatkossakin. Säästetty raha investoistuna julkiseen perusterveydenhuoltoon puolestaan poistasi nykyistä eriarvoisuutta terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa sosiaoekonomisten erojen perusteella.”

Ministerin käsitys vaikuttaisi olevan, että sairausvakuutuskorvauksilla ei ole mitään vaikutusta valintaan mennä yksityiselle puolelle julkisen perusterveydenhuollon sijaan. Taloustiede ajattelee toisin. Jos uskomme taloustiedettä ja ministeri sattuu erehtymään, niin sairausvakuutuksien poiston seurauksena tietty osa kysynnästä siirtyisi julkiselle puolelle. Tämä johtaisi helposti kokonaiskustannusten nousuun, sillä Kelan sairasvakuutuskorvaukset ovat vuosittain vain 250 miljoonaa euroa, eli alle 2 % julkisen terveydenhuollon menoistamme.

“Sosiaali- ja terveydenhuolto avattiin aikoinaan yksityiselle sektorille tarkoituksena tukea pk-yrittäjyyttä. Kehitys on kuitenkin parinkymmenen vuoden aikana johtanut monikansallisten yritysten toimintaedellytyksien vahvistumiseen ja terveyskeskusten köyhtymiseen. Tämä puolestaan on omalta osaltaan johtanut terveyserojen kasvuun. Suomella ei ole tällaiseen varaa.”

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa terveyseroja koskevaa tietoisuutta edistävässä TEROKA-hankkeessa todetaan terveyserojen syiden kytkeytyvän elinoloihin ja työoloihin, erilaiseen fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen ja sukupolvienkin yli ulottuviin kulttuurisidonnaisiin käyttäytymismalleihin. Hankkeeseen liittyvältä Kaventaja-sivulla todetaan terveyserojen syystä seuraavaa:

“Lääkärilehdessä (48/2011.2.12.2011) julkaistut tutkimukset antavat selkeitä viitteitä terveyserojen kasvun syistä. Suuri osa eroista ja niiden kasvustakin johtuu alkoholiperäisistä kuolemista sekä myös syövästä ja iskeemisestä sydäntaudista. Kaikkien näiden kansanterveysongelmien taustalla ovat elintavat, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruoka.”

Minusta on kohtuutonta, että peruspalveluministeri väittää terveyserojen johtuvan yksityisestä terveydenhoidosta, kun tosiasialliset syyt löytyvät ihmisten elintavoista ministerin oman ministeriönkin mukaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Entä menevätkö sairausvakuutuskorvaukset sitten yritysten hintoihin? Eivät ainakaan valtaosin."

Kyllä menevät täysimääräisesti. Kilpailu julkisen sektorin kanssa käynyt tuon kokoomuspolitiikan johdosta mahdottomaksi.

Kela-korvaukset tulee poistaa yksityisen sektorin terveyspalveluista välittömästi,- ja kokonaan. Se on pelkkää varakkaiden suosimista,- joihin pienituloisilla edes kelakorvauksilla ei ole varaa.

Sairas järjestelmä, ja tuon sairauden Suomeen on tartuttanut kokoomus,-ja kokoomuslaiset ahneet lääkärit.

Nyt lääkärit ovat aloittaneet keskustelun potilaiden murhaamisesta, jota eutanasia käytännössä on. Olen varma, mistä lääkärisuunnasta keskustelu on aloitettu.
Osa lääkäreistä on ilmoittautunut vastustavansa jyrkästi.

Löisinpä hatullisen vetoa, että yksityistä lääkäripalvelua, että kelakorvauksia yksityiselle puolelle puolustavat,- ja eutanasiaa kannattavat, kannattivat kaikki Sauli Niinistön valintaa uudeksi presidentiksi.

Ovat siis kovan linjan terveyskoulutettuja.

Pekka Heliste

"Minusta on kohtuutonta, että peruspalveluministeri väittää terveyserojen johtuvan yksityisestä terveydenhoidosta, kun tosiasialliset syyt löytyvät ihmisten elintavoista ministerin oman ministeriönkin mukaan."

Terveydenhoito on nimenomaan ennaltaehkäisevää , valistavaa ja terveisin elintapoihin opastavaa.Hyvätuloisella on käytettävissä jatkuva lääkärinseuranta ja lääkärin korjaussuositukset elintapoihin

Mutta julkinen terveydenhoito ei enää resursseiltaan kykene ennaltaehkäisevään tervydenhuoltoon eli huonoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat jäävät paitsi ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja pikaiseen lääkärilläkäyntiin pääsee vain kun on joku vaiva, esim veriarvojen muutosta ei seurata, joten korjaavia toimenpiteitäkään ei kukaan suosittele.

Myöskään köyhällä ei ole mahdollisuutta terveelliseen ravintoon vaan he saavat tyytyä, roskiksesta löytyviin, ilmaisjakelussa oleviin tai tarjouksessa oleviin ruokiin. Epäsäännöllinen ravinnon saanti johtaa ahmimis- tyyppiseen ruokailuun eli kun ruokaa on sitä ahmitaan liikaa.

Syrjäytyminen johtaa taas liikunnan vähenemiseen,silläuseimmiten liikuta on sosiaalinen tapahtuma.

Köyhien alkoholin käyttöon kaksitahoinen, sillä pienituloisten joukossa ovat ns putsarit, joiden liikakäyttö yleistetään koko tuloluokkaa koskevaksi.

Mutta kun joukosta puhdistetaan elämänhallinnan menettäneet niin loppujen pienituloisten alkoholinkäyttö on vähäisempää kuin suurempituloisilla .

Itse asiassa tässä joukossa on enemmän raittiita kuin muissa parempien tulojen luokissa.

OECD on vertaillut eri maiden terveydenhoitoa ja OECD:n mukaan Suomen terveydenhoito on eriarvoisin

"Suomi oli OECD-maiden vertailussa kaikkein eriarvoisimpien maiden joukossa yhdessä Yhdysvaltojen ja Portugalin kanssa, kun selvitettiin tulotason vaikutusta lääkäripalvelujen käyttöön (Häkkinen 2003)."

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_...

Pekka Heliste

"työoloihin, erilaiseen fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen "

Huonoimmassa työmarkkina-asemassa olevat eivät voi vaikuttaa työoloihin .
Huono järjestäytymisaste ja edunvalvonna puute johtavt siihen ettei työn kuormitukseen kiinnitetä huomiota.

Näiltä huonossa työmarkkina-asemassa olevilta puuttuu mysö työterveyshuolto, joten työterveyskään ei paranna työoloja

Epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta,luhyet irtisanomisajatjapuutteellinne sosiaaliturva lisäävät henkistä kuomitusta

Pienet tulot aiheuttavt, ettei varallisuuspuskureita ole esim sairauden tai muun epätavallisen tilanteen hoitamiseksi.

Tämä lisää henkistä kuormitusta eikä sairauksia hoideta rahanpuutteen vuoksi kunnolla

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Myöskään köyhällä ei ole mahdollisuutta terveelliseen ravintoon vaan he saavat tyytyä, roskiksesta löytyviin, ilmaisjakelussa oleviin tai tarjouksessa oleviin ruokiin. Epäsäännöllinen ravinnon saanti johtaa ahmimis- tyyppiseen ruokailuun eli kun ruokaa on sitä ahmitaan liikaa."

Tuossa on vain virheitä.

"Mutta julkinen terveydenhoito ei enää resursseiltaan kykene ennaltaehkäisevään tervydenhuoltoon"

Ei todellakaan pysty, kun kokoomusjohtoiset poliitikot ohjaavat veronmaksajien kelakorvaukset varakkaalle väestölle.

Kelakorvaukset yksityiselle sektorille on lopetettva HETI. Meillä ei ole varaa kokoomukselaiseen terveydenhuoltoon, joka todellisuudessa tappaa ihmisiä jonoon.

Ajatelkaa, kun kymmenen metrin kauppajonossa aina joku kaatuisi kuolleena maahan. Niitä vaan kaatuisi,- ja kaatuisi.

Juuri tuollaista on kokoomukselainen terveydenhoito-ohjelma yksityistämisineen.

Pekka Heliste

"Taloustiede ajattelee toisin. "

Useimmiten väärin kuten maailman ja EUn talouskriiseistä olemme oppineet.

Ihminen on tapojen orja ja arvostaa tiettyjä asioita. Ei autokana valita tarpeen mukana vaan useimmiten tunteellla, samoin yksityislääkärillä käynti on statusasia

Ei Rolexiakan osteta sen vuoksi, että tarvitaan kello vaan sillä halutaan osoittaa aivan muuta

Rolexia, yksityislääkäriä, Bemaria etc selittää psykologiasta tunnettu henkilön asema hierarkiassa ja sen osoittaminen ns arvon mitoilla

Pekka Heliste

" Näitä palveluita asiakkaat voivat hankkia n. 300 sosiaali- ja terveydenhuollon yritykseltä. Näistä ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistuksessa on 3 kappaletta."

Itse asiassa n 15000 toimijalta voi hankkia sosiaali-ja terveyspalveluita

Suurin osa on vain 1-2 hengen yrityksiä

Ja nuo kolme terveydenhoitoalan suurta toimijaa kasvavat voimakkaasti ostamalla pienempiä pois markkinoilta ja laajentamalla toimintaa muutenkin

Markkinoista on jo n 30 % näiden käsissä.

Olemmepäätymässäsaman kuin on vähittäiskaupassa, jossa kekso ja SOK hallitsevat 80 % markkinoista ja sanelevat ehdot ja hinnat

Alexius Manfelt

Lasse, Lasse, syytät ministeriä argumentoitinvirheestä kun kirjoitat: "Kela-korvauksia eli Kelan maksamia sairasvakuutuskorvauksia ei makseta yrityksille, vaan potilaille, jotka palveluita käyttävät." Vaan miten on? Oletko itse tehnyt moisen virheen? Kerron käytännön.

Mene monikansalliset hoitoketjun lääräriin. Saan maksulapun ja menen kassalle maksamaan. Vaan mitä onkaan tapahtunut. En maksa sitä summaa, joka laskuu on merkitty. Vaan vähemmän. Tuo ketju perii puolestani ns. korvauksen. En siis minä mitään palautusta tai korvausta saa, se menee suoraan sille monikansalliselle toimijalle. Eli, arvoisa kansaedustaja, kysyn vään kenelle se raha menee ja hyödynkö minä yhtikäs mitään ko. korvauksesta. Kun näet rokottavat tuon korvauksen verran extraa siitä ns. palvelusta - joka on luvalla sanoen huonoa.

Muistutan herra kansanedustajaa, että ekonomeja valmistavat ns. kauppakoulut, suomessa jopa ns. kauppakorkeakoulut. He ovat siis kauppiaita ja myynnin osaajia. Yliopisto tekee sitten taloustietäjiä.

Toimituksen poiminnat