*

Lasse Männistö Ajatuksia yhteiskunnasta ja sen liepeiltä.

Perustulo ja työmoraali

Perustulokeskustelu tuntuu vihdoin lähteneen taas liikkeelle, kun Suomen kuvalehti julkaisi jutun, jossa ilmoittauduin perustulon kannattajaksi. Peliin liittyi vastapalloon iskenyt puoluetoverini omalla blogitekstillään, jossa hän tyrmää perustuloajatuksen. Hyvä näin, rakentavaa keskustelua asiasta tarvitaan.

Virinnyt vastustus osoitti hyvin, mistä kenkä usein puristaa: perustulo mielletään vastikkeettomaksi ja siksi ideologisesti vääräksi ratkaisuksi. Jokaisen kykenevän ihmisen tulisi elättää itsensä ja auttaa läheisiään, eikä heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi. Työmoraalin kyseenalaistavia ajatuksia vastustetaan laajasti, ja hyvästä syystä.

Mutta rapauttaako perustulo todella työmoraalia ja mistä työmoraali syntyy?

Työmoraali syntyy siitä, että ihminen katsoo työnteon oikeaksi ja mielekkääksi valinnaksi. Se syntyy työhön liittyvästä sosiaalisesta arvostuksesta, turvallisuudesta ja tulevaisuudenuskosta, sekä taloudellisesta korvauksesta. Minä en usko, että 300 – 500 euron tai edes tätä hiukan korkeampi vastikkeeton perustulo romuttaisi työmoraalia. Ja ihan oikeasti: kuka uskoo, että nykyjärjestelmässä työhaluton voidaan pakottaa töihin?  

Ei työmoraali ole sitä, että tekee pakotettuna töitä. Työmoraali on sitä, että tekee töitä koska tietää sen oikeaksi ja järkeväksi. Silloin työtkin tulevat tehdyksi paremmin.

Perustulo on nimenomaan väline parantaa työmoraalia. Se nimittäin poistaa alimpien tuloluokkien kannustinloukkuja ja tekee työnteosta joka tilanteessa kannattavaa. Kuten aiemmin olen osoittanut, Helsingissä yksin asuvan esimerkkihenkilön kuukaudessa ansaitsemien palkkatulojen noustessa 650€:sta viidellä sadalla eurolla 1150€:oon, tarkoittaa tämä nykyisessä perustuloloukussa käteen jäävien tulojen nousua noin 1100€:sta vain viidelläkymmenellä eurolla 1150€:oon.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että rikkaiden verotus on Suomessa korkeaa, jopa 60 %, enkä kannata sen kiristämistä kannustinvaikutusten vuoksi. Samasta näkökulmasta on pakko kysyä, kuka tekee töitä, jos saa vain 10 sentin korvauksen jokaisesta ansaitsemastaan eurosta? Perusturvan varassa elävän marginaaliveroaste on tästä näkökulmasta luultavasti Suomen korkein.

Nykyisin työnteko ei aina kannata. Tämä on tosiasia, eikä muutu pelkillä poliittisilla iskulauseilla, vaan vaatii työn ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista. Perustulo on yksi mahdollisuus korjata rakenteellisia ongelmia. Sen yksinkertaisuus mahdollistaa samalla byrokratia- ja sosiaaliturvaviidakon karsimisen, sekä tarjoaa samalla ihmisille aiempaa vahvemman turvallisuuden, kun järjestelmä on nykyistä selkeämpi ja helpompi ymmärtää.

Perustuloa ei tietenkään tule mitoittaa niin korkeaksi, että se kannustaa lorvailuun tai edes mahdollistaa sen (vrt. Vasemmistoliiton malli). Tämä ei ole myöskään julkisen talouden puitteissa mahdollista. Perustulon lähtökohta onkin se, että lähes jokainen täysin nykyisen perusturvan varassa elävä voisi ansaita ainakin jonkin verran ansiotuloja, jos tähän pyrkiminen olisi hänelle järkevää. Perustulon rinnalle tarvittaisiin kuitenkin niille, jotka eivät tähän pystyisi, jatkossakin jonkinlainen tarveharkintainen toimeentulotuki. On myös selvää, että ainakin keskituloisten osalta verotus kiristyisi, muuten perustulon rahoitus ei onnistuisi.

Perustuloa ei kannata vastustaa ideologisin perustein miettimättä huolellisesti, mitkä sen käytännön vaikutukset ovat, ja millaisia ongelmia nykyjärjestelmään sisältyy. Toisin kuin nykyjärjestelmä, perustulo kannustaisi myös osa- ja määräaikaiseen työntekoon ja mahdollistaisi yrittäjäksi lähtemisen nykyistä helpommin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Tärkein yksittäinen hyöty perustulolla taitaisi olla yrittäjäksi ryhtymisen helpottuminen. Samalla, mikäli siis tällainen pt tulee, pitäisi myös karsia haitallsita valtion elinkeinoihin kohdistuvaa sääntelyä, että aivan aidosti avautuisi uusia mahdollisuuksia työllistää itsenä yrittämällä. Taksilupien määrä säännöstely voisi olla ensimmäisenä purkulistalla. Uskon, että tällä saataisiin työvoimapoliittisten säästöjen lisäksi myös sääsätöjä etenkin pitkien etäisyyksien kunnissa, kun monopoli ei enää voisi rajattomasti rahastaa veroeurojamme.

Stacy Siivonen

Tulisi sadoittain pienyrityksiä, jotka kilpailisivat niiden suuryritysten kanssa, joilta ylikansallisen sekoomuksen vaalirahoitus tulee. Tämä on yksi syy sille, miksi sekoomuksessa vastustetaan perustuloa.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Lasse: "On myös selvää, että ainakin keskituloisten osalta verotus kiristyisi, muuten perustulon rahoitus ei onnistuisi."

Tuokaan ei ole ollenkaan niin selvää, kun luet blogistani esimerkkilaskelman.

http://alttisalomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9736...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Koska epäilit itsekin laskelmasi oikeellisuutta, ehkä meidän on paras varautua realistisesti sekä keskituloisten verojen korottamiseen että siihen, että perustulo johtaa jatkossa runsaampaan työntekoon ja verokertymään, ja sitä kautta alentaa lopulta kaikkien tuloluokkien veroja. Marginaaliverokäyrän oikaisulla pitää kai aloittaa.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Altin laskelmahan oli hyvä. Ehkä paras täällä esitetty. Epäilykseen taas tuli selkeä peruste sillä, että se oli tavallaan 'liian hyvää ollakseen totta'. Toisin sanoen, jos liian helposti löytyy 'kaikki' ongelmat poistava 'ilmainen' ratkaisu, on syytäkin alkaa etsimään virheitä suurennuslasilla ja jopa mikroskoopilla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Järkevästi toteutettuna (kannustinloukkujen poistamiseen) perustulo voi tosiaan tuoda rahaa enemmän kuin se vie.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Se olisi toteutuessaan juurikin parasta mahdollista, mitä voisi toivoa, mutta terve itse kritiikki on aina paikallaan, kun huomaa/luulee keksineensä jotain ylivertaista.

Teemu Tares

Eikös verotus pikemminkin voisi lieventyä reippaastikin, jos perustulo korvaisi kaikki muut lakisäänteiset tukimuodot - työttömmyys- ja sairasvakuutuskorvaukset sekä eläkkeet mukaanluettuna?!

Jukka Korhonen

"Perustuloa ei tietenkään tule mitoittaa niin korkeaksi, että se kannustaa lorvailuun tai edes mahdollistaa sen"

Mutta tulee mitoittaa niin korkeaksi, että sillä elää?
Silloin 500 e/kk ei riitä.

"Perustulon lähtökohta onkin se, että lähes jokainen täysin nykyisen perusturvan varassa elävä voisi ansaita ainakin jonkin verran ansiotuloja"

Ihan hyvä, mutta monilla perustulon varassa olevilla ei liene mahdollista hankkia ansiotuloja - töitä ei ole tai niitä on hyvin harvoin tai töihin ei huolita.

Perustulo poistaa kannustinloukut ja helpottaa joidenkin keikkatyöskentelyä, mutta ei se mikään ihmeratkaisu ole työttömyyteen, syrjäytymiseen ja köyhyyteen.

"Perustulon rinnalle tarvittaisiin kuitenkin niille, jotka eivät tähän pystyisi, jatkossakin jonkinlainen tarveharkintainen toimeentulotuki."

Kirjoitat ikään kuin perustulon myötä suuri enemmistö saisi lisätuloja työmarkkinoilta ja vain pieni vähemmistö tarvitsisi lisätukea perustulon päälle. Näinhän asia ei käsittääkseni olisi. Suuri enemmistö tarvitsisi edelleen lisätuen perustulon päälle, jos perustulo pidetään 500 eurossa/kk.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Aivan. On vaikeaa mitoittaa perustulo niin, että se on samaan aikaan sekä kannustava että toimentulon turvaava. Minusta luoteva ajattelutapa olisi se,että täysin vastikeketta annettava perustulo on suhteellisesn pieni, mutta kansalaisille tarjotaan myös mahdollisuus vastikkeelliseen tuloon.

Täysipäiväiset ja kiireiset yrittäjät tyytyisivät tuohon täysin vastikkeettomaan osaan. Aidosti työttömät taas haluaisivat sitoutua tekemään jotain työtäkin, jotta saisivat hieman suuremman rahamäärän itsensä ja perheensä elättämiseen.

Vastikkeellisuudella voi olla eri tasoja, tuettavan tarpeista ja kyvyistä riippuen. Valtiolle tulisi tässä työllistämisevelvollisuus, tai ainakin töihinohjaamisoikeus niiden osalta, jotka ovat halukkaita töitä tekemään.

Kirjoitin vuosi sitten aiheesta "kaksitasoinen perustulomalli": http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57996-ka....

Käyttäjän matomaagi kuva
P. G. Wihdinheimo

Nykyinen toimeentulotuki ei siis mielestäsi riitä elämiseen (~ 460€/kk)? Perustulohan siis ei korvaisi asumistukea tai harkinnanvaraista toimeentulotukea, mistä voidaan saada tukea vuokraan niille, jotka sitä tarvitsevat.

Perusturvalla toki säilyttää henkikultansa, mutta myönnettäköön, on se silti simputtavan alhainen. Nykyään opiskelijat joutuvat toimeentulotukea vastaavalla rahamäärällä kikkailemaan muutamia viikkoja pelkillä nuudeleilla ja makarooneilla - vain koska yhteiskunta antaa hieman liian vähän, että rahat oikeasti riittäisivät. Töitä on pakko tehdä, jos haluaa leivän pöytään, ja sekös Niinistöjä ilostuttaa. Inhimillisyys on tuosta juoksumatosta silti vielä kovin kaukana.

Mielestäni Suomen perustulo-järjestelmä voi onnistuessaan olla kansainvälinen ylpeys, aivan kuten äitiyspakkaus aikoinaan oli. Järjestelmä, joka paitsi kannustaa ihmisiä tekemään töitä, myös tarjoaa perustavan turvan jokaiselle kansalaiselle. Se olisi suomalainen teko.

Mites on, uskaltaisimmeko me kerrankin olla ensimmäisiä, eikä vain peesailtaisi muita?

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

"Töitä on pakko tehdä, jos haluaa leivän pöytään"
Miksi leivän pitäisikään tulla pöytään ilman työntekoa? Muun muassa opiskelijoille tarjotaan ilmainen koulutus, terveydenhoito ja päälle opintotuki tai tässä ideassa perustulo. Jos sen päälle tekee 1-2 iltaa viikossa töitä, ei se nyt oikeasti ole kohtuutonta. Mallin etu opiskelijan kannalta olisi myös se, että tulorajoja ei enää olisi.

Tätä todella sietää kehitellä eteenpäin.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Altin mallissahan jäi asumistuki jäljelle, jolloin pt+at pitäisi riittää elämiseen. Toisekseen asumistuki itsessään kaipaa justeerausta, muun muassa siten, että se itsessään ei muodosta merkittävää kannustinloukkua uudessa systeemissä. Asumistukihan leikkautuisi pikkuhiljaa pois palkkatulojen lisääntyessä.

Maailma on puolillaan pikku tehtävää. Monille voisi olla mielekästä alkaa pien-yrittäjäksi ja tienata sillä sopivasti lisäarvoa. Myös pätkätyön tarjoaminen ja vastaanottaminen helpottuisi. Työlainsäädäntökin toki kaipaa uudistuksia, koska meillä on kasapäin pk-yrityksiä, joilla olisi periaatteessa hommia vielä yhdelle, mutta kenekään palkkaaminen on Suomessa suuri riski ja, jos työt kuitenkin saadaa hoidettua nykyisellä porukalla jotenkin, niin se tehdään. Siinä yrittäjä itse sitten tarvittaessa pidentää päivää ja tekee sunnuntaitkin.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Työmoraalista olen kanssasi samaa mieltä, mutta mitä sosiaalietuja perustulo korvaisi, vai olisiko se uusi etu? Minkä ikäiselle perustuloa tulisi maksaa? Tulisiko sitä maksaa avioliiton omaisessa suhteessa tai avioliitossa elävälle, jonka puolisolla on työtuloja? Olisiko rajoituksia varallisuuden suhteen esim. peritty asunto?

Marko Sihvonen

Katsos vaan, kokkareissakin on selväpäisiä :D

Käyttäjän matiasriiho kuva
Matias Riiho

Selväpäisyydestä eikä varsinkaan kaupunkisuunnittelullisista näkemyksistä ollut mitään näyttöä MTV3:n ohjelmassa "Vesitetty huippuarkkitehtuuri" näytetyssä kyseisen herran haastattelussa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1423578

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Perustulo on yksinkertaisuudessaan kristallin kirkas järjestelmä.

Jos ihmisellä sitten on joitakin terveydellisiä rajoitteita, niin silloin voisi KELA:lle jäädä tehtäväksi esim. arvioida näiden vakavuus ja määrätä jokin tuki, edellyttäen että vaiva on sellaista laatua, jolle ei voi tehdä elimänvalinnoillaan juuri mitään. Toisaalta sekin olisi mahdollista, että jos on vaiva, niin ihminen turvautuisi sitten sukulaisiin, ystäviin ja hyväntekeväisyyteen, joihin ennen vanhaa turvauduttiin onnistuneesti. Tämä synnyttäisi todennäköisesti myös markkinoille lisää kannusteita kehittää hoitoja ja apuja näihin vaivoihin.

Timo L

Pienpalkkatuki toimii perustuloa paremmin, koska pienpalkkatuki kannustaa työtekoon. Pienten palkkojen tuki voisi johtaa täystyöllisyyteen.

Suomessa toteutetuissa työllistämiskokeiluissa on todettu, että kun työn teettämisen hintaa on alennettu kylliksi, myös pitkäaikaistyöttömät ovat työllistyneet.

Kun valtio maksaisi työnantajille pienpalkkatukea, saataisiin työntekijöille kuitenkin kelvolliset palkat.

Kun työttömät työllistyisivät kansantulo kasvaisi välittömästi 10 miljardia euroa vuodessa, puhumattakaan kaikista muista positiivisista vaikutuksista.

Malli myös rahoittaisi itse itsensä, kun työttömien elättämiseen käytetyt miljardit säästetään.

Voidaan myös ajatella perustulon ja pienpalkkatuen yhdistelmää, jossa osa tuesta maksetaan perustulona suoraan työntekijälle.

Tärkeintä on kuitenkin lisätä työvoiman tarjontaa ja kysyntää. Tähän pienpalkkatuki tarjoaa käyttökelpoisen työkalun.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Olisikin noin yksinkertaista. Tätä vastaan sotii jo pelkästää Suomen pien-yrittäjyyttä vastustava laajamittainen valtiollinen sääntely. Jää monta yhden miehen lafkaa perustamatta, johon näitä pienpalkkatuettuja varmaan suhteellisesti melko paljon voisi työllistyä.

Samuel Virkiö

Jos työpanoksella on riittävästi arvoa, niin kyllä työstä pitäisi maksaa kunnollista palkkaa. Ja sen maksaminen kuuluu työnantajalle, ei yhteiskunnalle.
Jos työnantajalla on käytettävissä ilmaisia "harjoittelijoita" tai melkein ilmaisia "matalapalkkatuettuja", niin kyseessä on joko riisto tai tulonsiirto yrittäjälle.

Samuel Virkiö

Tämähän se on yrittäjän unelma: yhteiskunta palkat maksaa.
Mieluummin perustulo kuin perusteeton tulonsiirto yrittäjille.

Timo L

Pienpalkkatuki ei tarkoita sitä, että yhteiskunta maksaa palkat vaan sitä, että sellaiset henkilöt löytäisivät töitä, jotka muuten ovat vaikeasti työllistettäviä.

Mikä on työn riittävä arvo? Ja mikä on siitä saatu kunnollinen palkka? Työvoimakustannustenhan tulisi vastata kunkin tekemän työpanoksen arvoa. Vaikeasti työllistettävien kohdalla vain on monesti niin, että työpanoksen arvo on niin alhainen, että siitä saatavalla palkalla ei voi tulla toimeen. Tällöin valtio voisi maksaa pienpalkkatukea siten, että työtekijän saama palkka olisi kuitenkin kelvollinen.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaisi sitä, että kaikille pyrittäisiin löytämään töitä, mutta jos yhteiskunta haluaa maksaa mieluummin joutenolosta niin sekin on valinta.

Uskon kuitenkin että monet vaikeasti työllistetävät haluasivat mieluummin tehdä töitä kuin istua kotona. Näin ainakin kaikki ne pitkäaikaistyöttömät, joita olen tavannut.

Perustulo on tietysti askel tähän suuntaan, koska se tarkoittaa että voi ottaa työtä vastaan pienemmälläkin palkalla koska saatu palkka ei pienennä perustuloa. Ainoa huoleni on se, että perustuloa maksettaisiin kaikille, jolloin persutulo voi tulla hyvin kalliiksi verrattuna pienpalkkatukeen.

Samuel Virkiö

"Vaikeasti työllistettävien kohdalla vain on monesti niin, että työpanoksen arvo on niin alhainen, että siitä saatavalla palkalla ei voi tulla toimeen."

Oletko sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömän työpanoksen arvo olisi alhainen?
Itse uskon, että useimmat pitkäaikaistyöttömät olisivat hyviä työntekijöitä, jos saisivat tilaisuuden.

Timo L

Olisivat jos saisivat, mutta kun eivät saa.

Kysymys ei ole lainkaan siitä, kuinka hyviä työntekijöitä he olisivat. Kysymys on siitä , että työstä, mitä he mahdollisesti voisivat saada ja voisivat tehdä vaikka kuinka hyvin, ei voi maksaa sellaista palkkaa että sillä tulisi toimeen tai sitten sellaisia työpaikkoja mihin he voisivat työllistyä kohtuullisella palkalla ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Samuel Virkiö

Jos näitä työpaikkoja ei ole, niin perustulo on ainoa järkevä vaihtoehto.
Miksi pitäisi lihottaa yrittäjää vähäosaisen rahoilla?

Timo L

Suomessa toteutetuissa työllistämiskokeiluissa on havaittu, että kun työn teettämisen hintaa on alennettu kylliksi, pitkäaikaistyöttömiäkin on otettu töihin innokkaasti, vaikka he yleensä ovat kaikkein vaikeimmin työllistyvä ryhmä.

Näin syntyvät työpaikat eivät lihota yrittäjää vaan nämä työpaikat ovat monesti sellaisia, jotka muuten jäisivät syntymättä. Hyvin usein erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä, jotka sinänsä tekevät arvokasta ja ansiokasta työtä, mutta eivät pysty maksamaan kunnollista palkkaa.

Ja nämä työntekijät ottavat varmasti mieluummin vastaan työpaikan kuin perustulon.

Perustulo voi tietysti toimia samoin, mutta kun perustulo maksetaan kaikille se tulee hyvin kalliiksi.

Ja perustulohan juuri lihottaa yrittäjää kun se maksetaan kaikille. Hampurilaisketjun ei tarvitse maksaa niin korkeaa palkkaa nuorille työntekijöille kun heillä on jo pohjalla perustulo.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kuinka palkkatason on ajateltu käyttäytyvän nykyisissä pienipalkkaisissa työsuhteissa aloilla joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta?

- Siirtyykö perustulo suoraan työnantajalle (palkat laskevat)?
- Vai nouseeko esim. nykyisin 1200 €/kk tienaavan reaalitulo jopa 50% (palkka säilyy samana, päälle perustulo)?
- Mitä tapahtuu julkisektorin palkoille?
- Mitä perustulo tarkoittaa esimerkiksi apurahalla työskenteleville tutkijoille tai taiteilijoille?

http://json.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97422-voiko-m...

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Miksi oletat nettotulon ylipäätään muuttuvan? Pienituloinen maksaisi perustulon kanssa siitä 1200 euron palkastaan nykyistä korkeampaa tuloveroa ja saisi sitten päälle sen perustulon. Muutoksia toki tulee, erityisesti nykyisten tuloloukkujen kohdalla, mutta ne keski- ja suurituloisilla ne jäävät pieniksi (riippuen tietysti siitä miten tuloverotus rakennetaan).

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Oletan, että niissä ammateissa joissa palkka on painettu niin alas kuin mahdollista, sitä painetaan perustulon verran alemmas. Joku suostuu tekemään hommia 1200 €/kk palkalla nykyisin, suostuisiko hän tekemään hommia 700 €/kk palkalla tulevaisuudessa?

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Myöskään palkkakehitys ei ole ihan noin suoraviivaista, mutta kyllä perustulo tosiaan mahdollistaisi minimipalkkojen poiston (koska töitä ei ole pakko ottaa vastaan) ja toisaalta se loisi sellaisia uusia työpaikkoja, joita nykymalli ei mahdollista (keikkatyöt ja erittäin matalasti palkatut työt). Jos perustulo on sopivalla tasolla niin työtä ei ole pakko ottaa vastaan, mutta toisaalta mikä tahansa työ mahdollistaa elintason merkittävän korotuksen.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Perustulo onkin lottovoitto sellaiselle, joka on nyt työtön ja saisi keikkahommia. Tästä syystä kannatankin sitä lämpimästi. Mielestäni kenellekkään ei pitäisi olla epäselvää, että juuri tähän "varsinaiseen" kohderyhmään sovellettuna perustulo toimii kuin junan vessa.

Minua kuitenkin mietityttää, mitä se tarkoittaisi työn arvolle, jos työstä maksettava palkka yht'äkkiä tippuu kolmanneksella.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Perustulon suuruudesta:

Asuminen on ehkä kallein kustannus ihmisille Suomessa. Nykypäivänä pidämme normina, että jokaisella ihmisellä on oma huone. Vertailukohdaksi voi sanoa, että esim. Tampereella Amurissa asui aikoinaan 1920-luvulla kokonainen 6-henkinen perhe ja yksi alivuokralainen yhdessä 16m2 huoneessa. Minulla on opiskelijana tällä hetkellä käytössäni kimppakämpässä yksinäni yksi 16m2 huone. Armeijassa meitä asui 6-12 henkeä yhdessä 25m2 tuvassa.

Jos esim. talouskriisin seurauksena Suomen elintason tulee romahtamaan, tiedämme, että ihmisten on mahdollista asua hyvinkin tiiviisti, jolla voi säästää merkittävästi elinkustannuksissa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Perustulolle kävisi paremmin nimeksi kansalaisosinko. Suomen kansalaiset ovat Suomen valtion osakkaita, koska heillä on äänioikeus.

Valtio taas de facto omistaa Suomen maan ja irtaimiston, koska sillä on väkivallan ylivoimaan nojautuva lainsäädäntövalta ja siten periaatteessa mahdollisuus verottaa tai peräti takavarikoida mitä tahansa. Suomessa yksilöt omistavat vain itsensä ja osakkuuden Suomen valtiosta, mikäli ovat kansalaisia.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Männistön avauksen ansiosta, voisin äänestää häntä, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Lasse Männistö:
"
On myös selvää, että ainakin keskituloisten osalta verotus kiristyisi, muuten perustulon rahoitus ei onnistuisi.
"
Kiitos. Ihanaa. Lisää ruoskaa. Energiavero, autovero, asumisen kustannukset, kaikkeen vaan lisää. Viuh vauh, keskiluokkaisen veroruoska tuntuu hyvältä. Erityisesti, kun jo nyt valmiiksi elämmme lastemme tulevaisuuden piikkin.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Ota huomioon, että perustulon ansiosta työvoimakustannuksilla olisi varaa laskea, kun työnteosta tulisi kannattavampaa ja sitä tehtäisiin enemmän. Työvoimakustannusten lasku taas laskisi kilpailun kautta elinkustannuksia myös keskituloisilla.

Ja jos ALV-kertymä lähtisi kasvuun, niin silloin olisi varaa keventää keskiluokankin verotaakkaa.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Ehdotatko matalapalkka-alojen palkkojen laskemista vai mitä tarkoitat ?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Ehdotatko matalapalkka-alojen palkkojen laskemista vai mitä tarkoitat ?

Ei palkkoja tarvitse mitenkään poliittisesti laskea, vaan työ alkaa kelpaamaan matalemmillakin palkoilla, kun jokainen tehty työtunti on puhdasta plussaa perustulon päälle. Nythän "paskaduuneja" ei oteta vastaan, kun tukien menetysten ansiosta työnteko ei nosta kunnolla elintasoa, joka tekee työnteosta tietyllä tavalla ajateltuna superverotettua, kun tehdyn työtunnin palkasta ehkä 10-30% jää parantamaan elintasoa. Nyt Hesen kassalla työskennelty tunti ei nostakaan nettotuloja 6-7 euroa, vaan ehkä 1-3 euroa, koska tukia leikataan.

En ole kuitenkaan sulkenut ajattelussani mahdollisuutta siltä, että jossain vaiheessa saattaisi kannattaa harkita matalapalkka-alojen palkkatukea työntekijälle, jotta työllistämisestä voitaisiin tehdä kannattavampaa.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Öh tuota, miksi työnantajat palkkaisivat yhtään uutta työntekijää näiden muiden tulojen vuoksi ? Jos lattian pesusta maksetaan nykyisin 6 €/hrs ja jatkossakin 6€/hrs, mutta sen lisäksi jatkossa työntekijä saisi valtiolta 300€/kk lisätukea, niin mikä kannustin työnantajille tuo olisi uusien henkilöiden palkkaamiseen ?

Jos taas tällä hetkellä työhön meneminen ei kiinnosta kaikkia, vaan jotkut mieluummin jäävät elämään yhteiskunnan nykyisten tukiaisten varassa, niin saman tien tulee lakata valittamasta valtion sosiaalituen pienuudesta. Kun kerran vapaaehtoisesti on varaa valita jääminen sosiaaliavun varaan, palkkatyön ulkopuolelle. Ihan riittävästi sitten yhteiskunnan tukia ihmisille maksetaan.
(Tämä ei koske eläkeläisiä, sairaita ja vastaavia terveistä syistä työvoiman ulkopuolisissa ryhmissä pidempään olevia aidosti köyhiä, jotka saavat täyden sympatiani)

Vakavammin: Kaikki hyvinvointi syntyy työstä. Uutta hyvinvointia ei synny jo tehdyn työn hedelmien uudelleen jakamisella. Tällaisilla kansalaispalkkakeskusteluilla (so rahan jakamista, joka ei synnytä hyvinvointia) pitäisi heittää vesilintua ja keskittyä miettimään, kuinka Suomeen saataisiin luotua uusia työpaikkoja. Suomen kilpailukyky ja julkinen talous ovat tällä hetkellä pahasti kuralla, mutta näköjään kansanedustajia myöten vielä eletään jossain hyvän olo pilvilinnoissa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Öh tuota, miksi työnantajat palkkaisivat yhtään uutta työntekijää näiden muiden tulojen vuoksi ? Jos lattian pesusta maksetaan nykyisin 6 €/hrs ja jatkossakin 6€/hrs, mutta sen lisäksi jatkossa työntekijä saisi valtiolta 300€/kk lisätukea, niin mikä kannustin työnantajille tuo olisi uusien henkilöiden palkkaamiseen ?

Pointtina oliki juuri se, että työnantaja voisi laskea palkan 5:n, 4:n tai peräti 3:n euroon tunnilta ja silti olisi työntekijöitä tarjolla. Tällöin työntantajalla on varaa palkata enemmän työntekijöitä ja töitä tehdään enemmän Suomessa.

Matti Keski-Luoma

Arvioin työntekoa ja perustuloa globaali näkökulmasta
Ei ole mahdollista eikä viisasta, että kaikki maailman ihmiset elävät ja tekevät työtä, kuten me korkean elintason ihmiset. Tämä pallo ei kestä sitä. Ihmiskunta tulee jakaa periaatteessa kolmeen ryhmään tuottajat, neutraalit ja apua tarvitsevat. Tuottajat ovat ryhmä, joka tuottavat enemmän, kuin kuluttavat. Neutraalit tuottavat saman minkä kuluttavatkin (downshifting?). Apua tarvitsevat kuluttavat enemmän, kuin tuottavat.
Ryhmiä ei voi tietenkään tällä tavalla jakaa konkreettisesti, vaan vain periaatetasolla. Näiden ryhmien tuottavuutta ja kulutusta on myös vaikea mitata. Esimerkiksi apua tarvitsevaan ryhmään kuuluva vammainen voi tuottaa ilon ja oivallusten kautta yhteiskunnalle paljon enemmän kuin kuluttaa.
Tälläinen ihmiskunnan jako kolmeen ryhmää voi auttaa, kun etsimme oikeita kulutustottumuksia sekä eettisesti ja ekologisesti oikeanlaista työtä.

Jouni Valkonen

Perustulon ei tarvitse olla kokonaan vastikkeetonta, vaan siihen voidaan yhdistää vastikkeellinen osa. Siitä voidaan maksaa esimerkiksi 650 euroa käteisellä ja vastikkeettomana (emme kuitenkaan halua ajaa syrjäytyneitä kadulle). Tämän lisäksi jos henkilö maksaa kuukaudessa veroja yli 350 euroa, niin hän saisi 350 euron veronpalautuksen. Jos hän maksaa 100 euroa veroja, niin hän saisi 100 euron veronpalautuksen ja edelleen jos hän olisi lusmu, niin ei saisi muuta kuin käteisosan.

Näin perustulo olisi tuloja tasaavalta vaikutukseltaan 1000 euroa, mutta siitä huolimatta käytännössä edellyttäisi että henkilö hankkii vähintään 10 000 euroa (osa-aikaisesta) työstä.Tämän verran meillä on kyllä työtä tarjolla jokaiselle, mutta nykyisin sen vastaanottaminen on tehty mahdottomaksi. Näin Suomessa kaikki jotka haluavat saada palkkatuloja, saisivat vuodessa vähintää 18 000 euroa tuloa.

Tähän meillä olisi ihan oikeasti varaa, jos vain viitsisimme luopua kateudesta. Nykyisin keskiluokka maksaa mukisematta veroja yli 60 prosenttia, vaikka perustulossa heidän todellinen veroprosenttinsa putoaisi ehkä 30 prosenttiin.

Toki perustulo voidaan hoitaa myös negatiivisella tuloverolla, joten veroja perustuloa varten pitää kerätä vain alle 6,4 miljardia euroa. Koska perustulo voidaan huomioida suoraan verotuksessa. Tämä olisi sikäli parempi, koska se pakottaisi verouudistuksen ja sen automatisoinnin. Mielestäni verouudistus olisi tavoitteena tärkeämpi kuin perustulo, koska nykyinen 50-60 prosentin työnverotus on sietämätön ja suurin osa ei edes ymmärrä kuinka paljon he maksavat kokonaisuudessaan veroa. Yhdysvalloissakin verotus on Reaganin ja Bushin jäljiltä progressiivisempi kuin Suomessa.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Kun perustuloajatus vuosikymmeniä sitten ensi kerran esitettiin se tuntui järkevältä sillä perustulolla (kansalaispalkka) oli tarkoitus korvata muita tukia ja niihin liittyvää byrokratiaa ja pahaa mieltä.

Myöhemmin olen eettisesti ryhtynyt asiaa epäilemään kun monenlaiset cityanarkistit ovat asennoituneet siten että perustulo on perusoikeus minkä varassa kukin voi itseään toteuttaa haluamallaan tavalla. Tähän etiikkaan sisältyy mielestäni virhe: emme voi edellyttää muiden elättävän itseämme jotta voisimme toteuttaa mielihalujamme vaan kunkin on tehtävä työtä siten muita palvellen että työstämme on syytä maksaa korvaus.

Nykyinen järjestelmämme on kuitenkin moraalisesti liian vaativa kun se Männistön esimerkin mukaan ei anna työtä tekevälle joissain tapauksissa muuta lisätuloa kuin hyvän mielen.

Olenkin taipunut perustulon kannalle ehdolla, että se korvaa vinouttavia etuuksia.

Pahimpia etuuksia on asumistuki mikä on euromääräisesti tärkeä monessa taloudessa mutta itse itseään ruokkiva sikäli että vuokranantajat voivat mitoittaa vuokrapyyntönsä maksukyvyn mukaan. Tuettu vuokranmaksukyky ylläpitää ylikorkeita tontinhintoja. Väliinputoajina ovat pientä keskituloa saavat, jotka eivät saa tukea, maksavat täyden vuokran mutta eivät jaksa säästää omaan asuntoon. Oman asuntolainan korkovähennys on myös vähitellen poistettava.

Toinen haitallinen etuusryhmä muodostuu osa-aikaisen työn tuesta. Osa-aikatyössä ei sinänsä ole mitään vikaa mutta osa-aikatyön tukea käytetään tietoisesti työn välttämiseksi työntekijöiden osalta ja työn teettämisen kustannusten alentamiseksi työnantajan osalta. Esimerkiksi marketin kassoja tarvitaan täysi määrä vain huipputuntien ajaksi ja työnantaja voi suosittaa työntekijälle osapäivärahahakemusta jolloin huippukuormaan varautumisen kustannus meneekin yhteiskunnalle ja työntekijä saa lähes kokoaikaista vastaavaan ansion.

Jos perustulo korvaa vinouttavia tukia voi se olla runsaskin kun samalla säästetään hallinnon kustannuksia.

Ylimmästä tuloryhmästä perustulon voi verottaa pois marginaaliveron ja alempien veroportaiden prosenttikorotusten yhdistelmällä jolloin muille jäisi himpun verran tai sitten enemmän tilille.

Tietenkin perustulokin on helposti jonkinmoinen halpatyön tuki mikä johtaa tehottomuuteen kun teetetään turhia töitä. Tämän estää minimipalkkalaki joka olisi syytä pikimmiten muutenkin säätää ay-liikkeen raivoisasta vastustuksesta huolimatta (ay-liike ei voisi enää väittää olevansa köyhän puolustaja!). Toivonkin että Kokoomus provosoi ay-liikkeen marssimaan Hakaniemen torille minimipalkkaa vastaan!

Jouni Valkonen

Olli, ei perustulo tue matalapalkkaista työtä. Päinvastoin, koska perustulon saaminen on riippumaton siitä tekeekö työtä vai ei.

Tämä tosin riippuu verotuksesta. Nykyisinhän meillä on tuloveroissa alin verokanta noin 42 prosenttia, jos kirkollisvero huomioidaan. Jos me pudotetaan ensimmäisistä 10 000 eurosta nollaan, kuten ylläesittämässäni veronpalautusmallissa effektiivisesti tapahtuu, niin silloin on selvää, että matalapalkkatyö tulee kannattavammaksi. Tämäkin ainoastaan sen takia että työn tekijälle jää suurempi euromäärä käteen, kun ei tarvitse maksaa yli 40 prosentin veroa kuten nykyisin.

Nykysysteemissä nälällä voidaan pakottaa pienituloisia matalapalkkatöihin, mutta perustulossa jokaisen pitää itse mennä sinne vapaaehtoisesti. Ja moni menee. Esimerkiksi moni tekee kotitöitä ihan ilman palkkaa, eli ei ihmiset yleensä tee työtä rahan takia, kunhan se ei rajoita vapautta valita. Täysipäiväinen matalapalkkatyö ei ole kovin palkitsevaa, mutta kyllä jo puolipäiväistä matalapalkkatyötä jaksaa tehdä.

Pääsääntö on kuitenkin, että ei työnantajilla todellakaan ole varaa painaa palkkoja alas, mikäli haluavat ahkeraa ja osaavaa työvoimaa. Päinvastoin perustulo voi pakottaa esimerkiksi suuria kauppoja automatisoimaan kassoja, koska ei riitä ihmisiä tekemään turhauttavaa ja ennen kaikkea turhaa robottimaista työtä, joka voitaisiin helposti automatisoida.

Jouni Valkonen

Ilkka, suora kysymys, oletko koskaan lukenut kirjaa? et taida olla, koska et ole mikään välkky ja dekkareita ei lasketa kirjoiksi.

Entä oletko koskaan siivonnut huonettasi? Et taida olla, koska se on kotityötä.

Mitä tulee työn tekemiseen, niin teen kyllä tutkimustyötä genetiikan ja mikrobiologian laboratoriossa ihan ilman palkkaakin ja jos siitä nyt maksetaankin, niin se on ihan mukava bonus. Työtä kun on monenlaista, eli toiset tekee työtä sen takia kuin se on hauskaa, toiset sen takia kun haluavat rahaa.

Ihan oikeasti, eikö me voitaisi saada tänne uuteen suomeen jonkinasteinen idioottifiltteri, joka poistaisi kaikkein ikävimmät ja typerimmät tapaukset, joilla ei ole mitään sisältöä tuotettavana keskusteluun, koska eivät vain pysty ymmärtämään asioita, mutta haluavat vain vittuilla ihmisille, kun eivät kykene argumentoimaan.

Luultavasti olet niitä, ihmisiä, jotka nyhjöttää yksin jossain komerossa tietokoneen ääressä ja saa jonkinlaista perverssiä nautintoa siitä että saavat netissä vittuilla ja solvata ihmisille.

Erityispyyntö Lasse Männistölle, että poistaisi tämän ja Ilkan asiattoman viestin koska ne eivät millään tavalla liity aiheeseen ja edustavat vain Ilkan kyvyttömyyttä keskustella asioista ilman henkilökohtaisuuksiin menevää solvaamista.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Pääsääntö on kuitenkin, että ei työnantajilla todellakaan ole varaa painaa palkkoja alas, mikäli haluavat ahkeraa ja osaavaa työvoimaa."

Kyllä voi hyvinkin olla. Ne työt, joista tällä hetkellä maksetaan matalinta palkkaa, mutta joita "kannattaa" tehdä, ovat yksi oleellinen tarkastelun aihe.

Tarkasteltava henkilö ei myöskään ole mikään rationaalinen, asioita tarkkaan punnitseva, itsenäinen yksikkö - joka arvottaa vapaa-aikaa jne. Tämän esimerkkihenkilön tilanne on sellainen, että hän tarvitsee välttämättä elämiseen... sanotaan vaikka 1200€/kk. Olkoon hän vaikkapa kahden pienen lapsen yksinhuoltaja.

Jos esimerkissä perustulo on vaikkapa 400€. Esimerkkihenkilömme kuvittelee, että voi lyhentää työaikaansa 1/3:lla ja tulla silti toimeen. Jäisi aikaa kotitöillekin ja yhdessäoloon lasten kanssa. Työnantaja voi tiputtaakkin palkkaa sen verran, että käteenjäävä osuus on juuri perustulon verran pienempi. Toinenkin mahdollinen työpaikka oli kiikarissa, mutta siellä työnantaja tekee saman tempun - ei nimittäin halua hävitä tarjouskilpailuja edelliselle.

Esimerkkihenkilömme ei voi valita kieltäytymistä ja jättäytymistä perustulon varaan, pakko tehdä töitä. Sama määrä, pienemmällä palkalla. Hänen tilanteensa ei huonone entisestä, muttei kyllä paranekaan.

Jouni Valkonen

Jani, jos tuollaista laitonta väärinkäyttöä ja hyväksikäyttöä tapahtuu työnantajien tahoilta, niin luulen että ammattiliitoilla on jotain sanottavaan asiasta...

Lisäksi jos nettopalkka putoaa alle 10 euron, niin henkilö voi hakea kunnan palvelukseen töihin, eikä kunta palkkaa alle 10 euron nettopalkalla porukkaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyisin pienipalkkaisen työllistäminen maksaa työnantajalle 40 % enemmän kuin nettopalkka, joten kyllä Suomen työmarkkinat ovat vielä sen verran hyvässä kunnossa, että jokaiselle löytyy yli 10 euron tuntipalkan verran osa-aikaista, koska perustulossa ei tarvitse maksaa pienipalkkaisesta työstä veroa. (Suomi taitaa muuten olla ainoita maita maailmassa, jossa myös pienipalkkaista tuloa verotetaan yhtä korkealla veroprosentilla kun suurituloista pääomatuloa. Esim. Saksassa pienituloisten verotus on jo nolla)

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Ihmettelen hieman puhetta 10 euron nettopalkasta sillä ainakin Itellan (100 % valtionyhtiö) pääkaupunkiseudulla maksamat alimmat bruttopalkat ovat noin 8 euroa tunnissa. Tällaisia palkkoja maksetaan mm maahanmuuttajille jotka ottavat työn kun työn ylläpitääkseen maassaolo-oikeuttaan. Tässä valtionyhtiö siis hyväksikäyttää heikossa asemassa olevaa työntekijäryhmää ammattiliiton huolehtiessa vanhojen työntekijöiden saavutetuista eduista.

Tämän vuoksi, jotta perustulo ei johtaisi halpatyön teettämiseen, tarvitaan yleinen minimipalkkalaki. Työnantajaväitteen mukaan minimipalkka syrjäyttää osan työvoimasta. Tähän en usko, korkeintaan turhin työ jää tekemättä, asiakas ratkaisee lopputuotteen hintaa arvioidessaan. Vajaatyökykyisiä voidaan tietysti työllistää yhteiskunnan tuella teettäjän kannalta halvemmalla.

- Veroja ei pienistä ansiotuloista käytännössä mene, eläke- ja kelamaksuja kylläkin.

Jouni Valkonen

Olli, miksi sinä taas unohdit ne TYÖELÄKEMAKSUT ja muut työllistämisen sivukulut. Ne kirkkaasti nostaa aidon bruttopalkan yli 10 euron. Jos jossain poliitikot ovat onnistuneet, niin he ovat onnistuneet uskottelemaan että työeläkemaksut eivät olisi heidän itsensä maksamia veroja, jotka ovat pois heidän omista palkoistaan. Tuntuu siltä, ettei juuri kukaan pysty käsittämään mitä työeläkemaksut oikeastaan ovat.

21,5 prosenttia työeläkemaksuja on pienipalkkaiselle ihmiselle erittäin paljon.

Siksi toisekseen Keskieuroopassa, missä on minimipalkkalaki usein käytössä, niin se on 14 euroa yleisesti ja Tanskassa, jossa on minimipalkkalain kaltainen systeemi, se on 18 euroa tunnilta.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Olet Jouni oikeassa siinä, että työeläkemaksu on osa palkkaa. Ay-liike käyttäytyy pelkurimaisesti kun "anoo" työnantajalta tarpeellisia eläkemaksun korotuksia kun koko ansioeläkejärjestelmän tulisi olla palkansaajien omassa kontrollissa ja kontolla. Toisin sanoen työnantajien tehtävä on huolehtia koko palkkauskustannuksen tasosta, ei sen jakautumisesta palkkaan ja ansioturvaan.

Kirjoitan tuntipalkasta tai kuukausipalkasta vakiintunein termein bruttopalkkoina jotta keskustelu olisi jotenkin ymmärrettävää. Pienet palkat on tapana määrittää bruttotuntipalkkoina.

Perustulon vaarana on, että se muodostaa tuottamattomien töiden tuen. Tuottamattoman työn voi määritellä sellaiseksi työksi mistä kukaan ei ole valmis maksamaan täyttä hintaa.

On selvä, että kaupan kassoja ja kaupan siivoojia ja hyllyttäjiä tarvitaan. Periaatteessa olemme valmiit maksamaan heille täyden palkan. Kunkin oma palveluvaatimus ratkaisee käymmekö kivijalan pikkukaupassa, Stockan Herkussa, tavallisessa marketissa vai Lidlissä mutta harva meistä on valmis maksamaan lisää esimerkiksi ostosten pakkaamisesta kassalla tai tankin taytöstä huoltoasemalla. Näissä töissä ei ole mitään vikaa töinä mutta jos niiden teettäminen edellyttää perustulon tukea ei niitä kannata teettää vaan työvoima on ohjattava sinne missä on aitoa kysyntää täyteen hintaan.

Siksi tarvitsemme minimipalkkaa, minkä tulee suuruudeltaan riittää aikuisen ihmisen peruselinkustannuksiin.

Jouni Valkonen

Olli, perustulo+tasavero ei tue matalapalkkatyötä, päinvastoin sen ongelma on että matalapalkkatyö jää tekemättä. Yhdysvalloissa on kaikein maailman ikkunanpesijöitä juuri sen takia, että matalapalkkatyön teettämisestä ei tarvii maksaa veroa. Suomessa siitä pitää maksaa 30-50 prosenttia (asumistuen menetys voi vielä sotkea enemmänkin todellista rangaistusveroprosenttia).

Juuri tämän vuoksi olen itse kehitelly kansalaispalkkasysteemiä, joka suoraan tukisi matalapalkkatyötä tekemällä käytännössä tienatuista ensimmäisestä 10 - 15 kiloeurosta kokonaan verottomia.

Kansalaispalkan ei tarvitse olla vastikkeetonta
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9727...

Itse suhtaudun pääsääntöisesti positiivisesti minimipalkkaan, mutta mielestäni se on kansalaispalkasta irrallinen poliittinen kysymys. On paljon pikkutöitä, joita ihmiset tekee sen takia että se on hauskaa tai hyvä liikuntamuoto eikä suinkaan sen takia että siitä saisi rahaa.

Tietyillä aloilla voidaan toimia kuten Tanskassa, eli ammattiliitot voivat neuvotella yleissitovan alakohtaisen minimipalkan. Esim. etnisissä ravintoloissa on tapahtunut selkeää halpatyövoiman väärinkäyttöä, niin palvelualojen ammattiliitot voisivat pakottaa ravintola-alan työntekijöille vähintää esim. 12 euron nettominimipalkan.

Aki Häkkilä

13.2.2012 15:13 Pekka Lampelto:
"Ei palkkoja tarvitse mitenkään poliittisesti laskea, vaan työ alkaa kelpaamaan matalemmillakin palkoilla, kun jokainen tehty työtunti on puhdasta plussaa perustulon päälle. Nythän "paskaduuneja" ei oteta vastaan, kun tukien menetysten ansiosta työnteko ei nosta kunnolla elintasoa, joka tekee työnteosta tietyllä tavalla ajateltuna superverotettua, kun tehdyn työtunnin palkasta ehkä 10-30% jää parantamaan elintasoa."

Ainakin Altin mallissa niitä lisätöitä tehtäisiin 40% veroilla + työntekijän eläkemaksut eli vuonna 2012 45,15% jos olet alle 53 v. ja 46,5% jos olet yli 53 v.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Altin mallissa veroprosentti sisältää myös lakisääteiset eläkemaksut. Lisäksi ensimmäiset 500 euroa/kk perustulon päälle ovat verovapaita.

Aki Häkkilä

Ok. Toivotaan sitten, että mallillasi maksukertymät kasvaa. Esim. eläkemaksuille on kaavailtu yhteensä noin 0.4%-yksikön vuosittaista nousua 2012-2016 (0.2%-yks alle 53 v. työntekijälle ja työnantajalle). Yli 53v. työntekijällä nousee hieman nopeammin siten, että vuonna 2016 palkasta menee 7.55% eläkemaksuihin.

Jouni Valkonen

Perustulo mahdollistaa myös eläkeläisille osa-aikaisen työn tekemisen, joten heidänkään ei tarvitse turhautua ja olla jouten. Golffaaminenkin on loppuviimein pidemmän päälle tylsää.

Jukka Korhonen

"Perustulon rinnalle tarvittaisiin kuitenkin niille, jotka eivät tähän [hankkia ansiotuloja] pystyisi, jatkossakin jonkinlainen tarveharkintainen toimeentulotuki."

Tämä tarveharkintainen osio romuttaa puolet koko perustoimeentulon ideasta.

Se on välitön uusi kannustinloukku ottaa keikkatyötä vastaan.

Käyttäjän AnttiMikkola kuva
Antti Mikkola

Eihän se mitään voi romuttaa. Perustulon myötä valtakunnasta kaikkoavat köyhät ja kipeät. Ja jos ei kaikkoa, äänestetään itsellemme lisää rahaa!

Stacy Siivonen

Minusta on tosi vaarallista, että kokoomuslaiset poliitikot alkavat esittää järkimielipiteitä niin kuin Lasse Männistö, eihän vasemmistolle jää enää mitään!

Olen itse prekaari ja minulla työt vähenivät itsestä riippumattomista syistä joulukuun puolivälissä niin että joudun turvautumaan tukiin. Nyt on helmikuun puoliväli enkä ole vielä saanut penniäkään soviteltua päivärahaa enkä ole saanut myöskään toimeentulotukipäätöstä. Nyt on sellainen vaihe, että se hyödyttää vain pikavippifirmoja.

Jos olisin täysin työtön saisin tuet nopeasti, mutta kun teen osa-aikaista työtä, niin minua rankaistaan hirvittävällä tavalla.

Minua itse asiassa on ihmetyttänyt se, kun kokoomus on puhunut "työnteon pitää kannattaa aina" viimeiset viisitoista vuotta enkä ole koskaan kokenut, että työnteko olisi kannattanut, päin vastoin.

Samuel Virkiö

Kyllä sinun ja minun työntekoni kannattaa aina kokoomukselle.

Leena Rose

Olen samaa mieltä Lasse, jos meillä on vaan varaa perustuloon. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät saa/hae mitään kelan tukia kotirouvia ym.

Juhani Putkinen

Lasse: "Jokaisen kykenevän ihmisen tulisi elättää itsensä"

Niin se vaan on.

Nykyisin on kannustinloukkuja sekä liian hyvät tukiaiset kun melkoinen osa nuorista työkykyisistä ihmisistä valitsee mieluummin lorvailun niiden tukiaisten turvin kuin rehellisen työnteon.

Tukiaisviidakkoa pitää karsia reippaasti myös siitä syystä, että byrokraatteja pitää voida vähentää aivan oleellisesti.

AY-mafia täytyy pistää kuriin, jotta keinotekoisista minimipalkoista ja taulukkopalkoista päästään eroon. Työelämän jäykkyyksiä pitää karsia kirveellä.

On myös niiden nuorten syrjäytyvien itsensä etu, ettei heidän sallita lorvia, vaan pannaan tekemään rehellistä työtä - vaikka aluksi pienellä palkalla. Kun tekevät työnsä hyvin, niin saavat vastuullisempia tehtäviä ja paremman palkan. Kaikki hyötyvät.

Jouni Valkonen

Juhani, ei me voida enää olettaa että kaikki pääsisivät nousemaan pienituloisten töiden kautta parempituloisiksi työntekijöiksi. Meillä on paljon keski-ikää lähestyviä ja pitkällisten työuran tehneitä kauppojen kassoilla töissä. Tämä ei kerro siitä, että he olisivat laiskoja ja saamattomia ja syrjäytyneitä, vaan siitä, ettei kaikille ole enää tarjolla täysipäiväistä mielekästä ja kohtuupalkkaista työtä tarjolla. Pitäisi siis voida yhdistää osa-aikainen työ sujuvasti sosiaaliturvaan ilman rankaisua ja päinvastoin jos työtön ottaa vastaan esim. 600 euron kuukausipalkan työn, niin rankaisun sijaan, siitä saisi ylimääräisen veronpalautuksen. Nykyään, 600 euron työstä paitsi että maksetaan yli 50 prosenttia veroa, niin tukia vähennetään 50 prosenttia, eli todellinen veroprosentti nousee kirkkaasti yli sadan prosentin, verrattuna siihen että kieltäytyisi työstä.

Siksi tarvitaan perustulo, koska se on ainoa keino sovittaa yhteen työ ja sosiaaliturva ilman epäoikeudenmukaista rankaisua ja tulonmenetystä.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Mutta onko perustulo oikeasti ainoa ratkaisu? Eikö vaihtoehtoisesti voisi vain lieventää sitä tapaa, millä toimeentulotukeen puututaan heti, kun vähänkin alkaa tulla palkkatuloa?

Jouni Valkonen

Tuo esittämäsi malli on eräs perustulon variantti. Eli se on perustulo, jota on maustettu hieman byrokratialla. Tuo sanomani oli siis sanaleikki ja looginen tautologia. Jos työn ja sosiaaliturvan voi sovittaa yhteen ilman rankaisua, niin silloin kyse on perustulosta, tai jostain sen sisarjärjestelmästä. :^)

Perustulo voidaan toteuttaa myös negatiivisella tuloverolla, jolloin rikkaimmalta 40 prosentilta olisi pitänyt kerätä vuonna 2009 6,4 miljardia euroa veroja ja jakaa ne köyhimmälle 60 prosentille. Perustulo tosin muuttaisi tässä tapauksessa tulonjakaumaa, koska se tarjoaisi useammille työllistymisen mahdollisuuksia, joten summaa voitanee pudottaa tuosta 6,4 miljardista oleellisestikin. 6,4 miljardia on siis laskettu jos perustulo olisi korkea eli 1070 euroa, josta 700 euroa maksettaisiin käteisenä ja 370 euroa maksettaisiin veronpalautuksena, eli sen saamiseksi pitäisi olla ansiotuloja vähintää 900 euroa kuukaudessa, jotta suhteellisen korkean perustulon kannustavuus työntekoon säilyisi.

Aki Häkkilä

Jostain syystä perustuloilijat olettavat, että jos nyt tuntuu korkealla verotuksella työn tekeminen turhalta, niin se ei tuntuisi siltä silloin kun saa perustulon kouraan. Tai kuten sinullakin on jossain ollut ehdotuksena, että kaikki tulot tasataan. Harmaa talous lisääntyy, koska jonkun homman teettäminen ja maksaminen (optimistisesti) 60 sentin arvoisella eurolla tulee aiheuttamaan pään raapimista. Puhumattakaan siitä, että sen työntekijän maksaessa seuraavalle, on alkuperäisestä eurosta jäljellä vain 36 senttiä.

Tuossa kohtaa julkiselta puolelta löytyy ainoat paikat tehdä rahaa, jolloin kaikki ahneet ihmiset ryntäävät hallintoon, jossa täytynee kuitenkin jotenkin vastuunotosta ja kansandemokratian johdattamisesta palkita. Jostain syystä näillä suunnitelmatalouksilla ei ole koskaan mennyt oikein hyvin.

Jouni Valkonen

Aki, en ole koskaan sanonut että tulot pitäisi tasata, vaan tuloja pitäisi tasata 42 prosentin tasaverokannalla. Eli työn verotus ei koskaan ylittäisi 42 prosenttia. Koska kyse on marginaaliverosta, niin todellisuudessa nettoveroprosentti jää 99 prosentilla alle 40 prosenttiin. Vertailun vuoksi nykyisin 20 000 nettoansioista on maksettu veroa noin 52 prosenttia, eli työn verottaminen on noin 10 prosenttiyksikköä nykyisin kovempi kuin mitä olen itse ehdottanut.

Katso tarkemmin ehdottomani negatiivinen tasaveromalli ja voit itsesi sijoittaa myös käppyrälle ja huomata kuinka sinun nettotulosi kasvaisivat noin 13 000 eurolla nykyisestä. Tämä olisi ihan mahdollista eikä siihen liity mitään ihmeellistä taikuutta:
http://dl.dropbox.com/u/28230378/perustulo.png

Aki Häkkilä

Mihin perustuu "nykyisin 20 000 nettoansioista on maksettu veroa noin 52 prosenttia"? Eläkemaksuihin? EVA:n tasaveromalli ei ota mitään kantaa eläkemaksuihin, ei kuvailemassaan "vanhassa" tai "uudessa" verotusmallissa.

Aki Häkkilä

Nyt vasta tajusin, että eihän tuolla käppyrälläsi ole mitään tekemistä EVA:n paperin kanssa.

EVA:n paperi ei ota kantaa eläkemaksuihin, sinulla ravistetaan hihasta 8 miljardia.
EVA:n paperissa tasavero on 29%, sinulla 42%.
EVA:n paperissa on 7000 euron vuosittainen verovapaa osuus, sinulla jotain mystistä 700 euroa käteistä + 378 euroa verovähennyksiä. (EVA: 7000 eur/12 kk = 583,33 eur/kk, ei ota kantaa sosiaaliturvaan)
EVA ottaa kantaa myös yritysverotukseen, ilmeisesti sinulla puututaan vain ansiotuloverotukseen.

Lisäksi (massitmassoille.net kolumnisi mukaan)
- korkeampi ALV
- korkeammat ympäristöverot
- pääomatulojen verotukseen korotuspaineita
- yli 5000 eur tuloihin "porvarilisävero" jopa 55-60%
- "ei ole eettisesti eikä kansantaloudellisesti perusteltua saada paljon yli 120 000 euron ansiotuloja. Näitä tuloja voidaan siis verottaa ankaralla kädellä, jos voidaan huolehtia siitä, ettei pääoma pakene veroparatiiseihin."

Lähteenä:
Jouni Valkonen: Perustulo, keskiluokka ja huomisen kansantalous // helmikuu 2nd, 2012 // Blogi

Antaa palaa vaan. EVA:n tasaveroa ei koskaan saada tähän maahan, koska se ahistaisi liikaa. Sinun suosittelemasi verotuksen kiristäminen voi onnistuakin. Viimeisimmän tiedon mukaan Eestissä on jo 16000 suomalaista yritysten omistajina ja vuoto varmasti jatkuu omistajayrittäjien osalta.

Jokatapauksessa nyt, kuten 90-luvullakin, ollaan menossa parempaan suuntaan. Pienituloisuuden kasvu pysähtyi, koska tulospalkkiot kutistuvat ja ihmisiä irtisanotaan. Seuraavaksi katsotaan, millä 10 miljardin vaje paikataan.

Jouni Valkonen

Ansio ja pääomatuloverotus pitäisi olla sama. Tämä on nyt selvää kaikille, enkä voi ymmärtää miksei se ole sitä Suomessa.

Julkaisin omassa blogissani päivitetyn version tuosta kirjoituksesta. Massit massoille kirjoitus oli vähän huolimattomasti ja huonosti kirjoitettu. Ja lisäksi siellä oli paljon virheitä, joita olen korjaillut.
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9734...

Ei EVA:lla ja minun mallillani ole mitään tekemistä keskenään laskelmien osalta. Jo sen takia, että EVA:n laskelmat perustuu jonkun 2000-luvun alun lukuihin, joilla ei ole relevanssia tätä päivää ajatellen, kun minulla ne perustuu 2010-2020-lukujen oletettuihin lukuihin.

Mutta Aki, kun sanoit tuollaista EVA:n tasaveromallista, niin oletan, ettet ymmärrä millainen on nykyinen suomalainen verotus. En itsekään väitä sitä ymmärtäväni, koska se on niin sekopäisen monimutkainen ja vaikeaselkoinen, mutta ainakin minulla on hyvä käsitys siitä, mitä en nykyisessä veromallissa ymmärrä.

Jos meillä olisi esimerkiksi Keski-Eurooppassa tyypillinen progressiivinen verotus (suomessa EI ole progressiivista verotusta!), niin kukaan viitsisi esittää Suomalaisen verotuksen käyttöönottoa, joka rankaisee keskituloisia yli 60 prosenttia siinä missä rikkaita alle 40 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa kokonaisveroaste on suurimmillaan 500 000 euroa tienaavalla, eli noin 40 prosenttia, kun Suomalaisella 50 000 euroa bruttona tienaavan veroaste on noin 50 prosenttia. Saksassa 50 000 euroa tienaava maksaa reilu 25 prosenttia veroa. Suomalainen 500 000 euroa tienaava maksaa noin 30 prosenttia veroa, eli 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin saksalainen.

Tämä Saksan ja Suomen verotuksen välinen ero johtuu ihan siitä, että Saksassa, kuten kaikissa muissakin sivistysvaltioissa on EVA:n tasaveromallin kaltainen progressiivinen verotus, jossa pääomatuloja ja ansioutuloja verotetaan yhdellä ja läpinäkyvällä prosentilla. EVA:n mallista poiketen Saksan verotuksessa on korkeampi marginaalivero suurituloisille. Eli samanlainen järjestelmä kuin mitä itse kutsuin »porvarilisäveroksi».

Saksassa siis 8000 euroon asti saa tiena verovapaasti. (mukaanlukien työeläkemaksut!) Tämän jälkeen tuloverotus kasvaa progressiivisesti siten että 54 000 euroa ylittävistä tuloista maksetaan 42 prosentin marginaaliveroa. Lisäksi on vielä 250 000 euroa ylittävistä tuloista erillinen superporvarilisävero, joka nostaa marginaaliveron 45 prosenttiin. tämä sama progressiivinen verotus kohdistuu siis työeläkemaksuihin, kunnallisveroon sekä pääomatuloihin.

Suomessa tilanne on käytännössä ihan päinvastainen, eli paitsi että pääomatuloista ja ansiotuloista maksetaan eri veroja. Pääomatuloista maksetaan tasaveroa, joka on 30/32 prosenttia ilman progressiota ja ansiotuloista maksetaan työeläkemaksuja 21,5% (tasavero) ja kunnallisveroa 19%, joka myös on pääasiallisesti tasavero (joitain poikkeuksia tähän). Eli suomessa pelkästään tasaveroista syntyy yli 40 prosentin verotus, joka kohdistuu myös pienituloisiin (veronpalautuksena saa toki hieman takaisin). Kun taas Saksassa todella pienituloisten todellinen verotus on lähes nolla ja pienituloisillakin se jää reilusti alle 10 prosentin, kun Suomessa vastaava verotus on yli 40 prosenttia.

Joten sinua Aki varmaan saadaan kiittää, ettemme saa EVA:n tasaveromallin tyylistä progressiivista tuloveroa Suomeen. EVA:n esittämä tasaveromalli olisi siis sama kuin Saksan verotus, jos EVA:n malliin lisättäisiin 60 000 euroa ylittävistä tuloista 42 prosentin marginaaliveron korotus.

Aki Häkkilä

Taisi kuitenkin unohtua sairausvakuutus (Krankenversicherung), pitkäaikaishoidonvakuutus (Pflegeversicherung), eläkevakuutus (Rentenversicherung) ja työttömyysvakuutus (Arbeitslosenversicherung), jotka maksetaan puoliksi työnantajan kanssa. Eläkemaksujen alaraja on 400 eur/kk eli 4800 eur/vuosi, jolloin vain työnantaja maksaa eläkemaksuja 15% bruttopalkasta.

Osaatko kertoa milloin maksetaan solidaarisuuslisäveroa (Solidaritätszuschlag), maksimissaan 5.5%?

Yksityishenkilön osinkoja muuten verotetaan 2009 lähtien kiinteällä 25% verolla (Abgeltungsteuer), johon lisätään tilanteesta riippuen edellä mainittu solidaarisuuslisävero eli Solidaritätszuschlag.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

"Jos työn ja sosiaaliturvan voi sovittaa yhteen ilman rankaisua, niin silloin kyse on perustulosta, tai jostain sen sisarjärjestelmästä. :^)"

Avaisitko hieman tuota logiikkaa tuon toteamuksen taustalla?

Esim.
- Saa 600 euroa valtiolta, mutta ei palkkatuloa -> voidaan puhua sosiaaliturvasta (tai perustulosta)
- Saa 600 euroa valtiolta, ja 200 euroa palkkatuloa -> ei voida enää puhua sosiaaliturvasta(!?)

Näinkö? Mikäs järki tuossa on?

Kyllä ymmärtäisin perustulon ja muun sosiaaliturvan väliseksi eroksi puhtaasti sen, että perustulo on automaattinen. Järjestelmässä muuten päätetään sitten, leikkautuuko perustulo tai sosiaaliturva verotuksen kautta vai muuten, ja missä vaiheessa se ehkä alkaa leikkautua.

Pekka Manner

Perustulon ongelma on juuri siinä, että se pitää mitoittaa suureksi jotta sillä pärjää.

Eli ainakin sellaset 700-800/kk ja asumistuet päälle.

Jouni Valkonen

Entä sellainen malli, jossa maksetaan 700 euroa (erillistä asumistukea ei ole) ja henkilö saa tienata 900 ensimmäistä euroa verottomana, jolloin nettotulot olisi 1600 euroa. Koska se on verotonta tuloa, niin jokaisen työkykyisen ihmisen työn arvo on vähintään 900 euroa kuukaudessa, eli minimipalkalla noin 20 tunnin työviikon arvoinen. Eli kaikille löytyy tällainen mielekäs työpaikka ja jos ei löydy (erittäin epätodennäköistä) kunta voisi keksiä jotain mielekästä yleishyödyllistä työtä esimerkiksi kirjastossa, kaikille työhaluisille.

Sitten jos kieltäytyisi työn vastaanottamisesta, niin sitten saisi elellä 700 euron perusosalla. Tästä voidaan kehittää vielä kehittyneempi veronpalautusmalli, joka huomioi henkilön työhistorian pidemmältä aikaväliltä, toimien ansiosidonnaisen tapaan.

Perustuloa voi siis mallina kehittää monimutkaisemmaksi, koska nykyään, näitä voidaan hyvin automatisoida, joten ne eivät lisää byrokratiaa. Tärkein ajatus perustulossa kuitenkin on, ettei ansiotulo koskaan vähennä maksettavan tai verotuksessa huomioitavan perustulon määrää. Ansiotulot voivat toki lisätä perustulon määrää, jos siihen halutaan enemmän vastikkeellisuutta.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Voi sitä syödä muutakin kuin sisäfilettä.

Perustulo tulee mitoittaa niin, että sillä pysyy juuri hengissä. Laittaa siis tasolle, joka on minimi toimeentulo. Jos asumismenot korvattaisiin täysin, olisi nykyinen toimeentulotuen perusosa aivan riittävä perustulon määräksi. Minä ainakin saisin sen riittämään. Miten joku toinen muka ei?

Jouni Valkonen

perustulossa ei kannata maksaa erillistä asumistukea, vaan asumismenot pitää sisältyä perustuloon. Eli 700 euron perustulosta vuokra/asuntolainen lyhennys syö noin 400 euroa, joten käyttövaraa kuukautta kohden yksineläjälle jää noin 300 euroa. Nykyinen asumismenoihin suhteutettu asumistuki nostaa Helsingin vuokratasoa jopa sadalla eurolla kuukaudessa.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Tässä juuri se mitoitus ongelma. Itsekin kannatan kaiken sisällyttämistä perustulon alle, mutta miten tehdä riittävän perustulon perusosa, jotta se ei muodostu epämotivoivaksi pääkaupunkiseuden ulkopuolella?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Muistakaapa, että asumismenot on mahdollista supistaa aina alle sataan euroon kuukaudelta, jos luopuu ajatuksesta, että jokaisella ihmisellä tulee olla oma huone. Miljardit ihmiset maapallolla jakavat huoneen toisen ihmisen kanssa. 20m2 huoneeseen voisi mahtua hyvin vaikka 4-8 henkeä.

Tuula Saskia

Lasse Männnistö,

olet siis mielestäsi kokoomuslainen.

Haluat, että mies ja mies voi mennä naimisiin.

Kannatat perustuloa jokaiselle.

Käsite perustulo ei taatusti poista näitä taustalla piileviä tukimuotoja.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Juuri mietiskelin, että tälle on sen verran suuri kannatus olemassa, että voisi olla hyvä luoda tästä se ensimmäinen 50 000 kansalaisen kansalaisaloite. Aihe on sen verran keveä, mutta samalla hyvin, hyvin tärkeä ja kaikkia koskettava, että tällainen ei vaatisi suuria mainosrahoja ottaakseen tuulta siipiensä alle. Tähänhän tarvitaan jokatapauksessa jonkinlainen pieni taloudellinenkin panos, että medioissa päästään asiaa nostamaan esille ja ihmiset allekirjoittamaan sen kansalaisaloitteen.

Tero Tähdistö

Lasse Männistö :
"Perustuloa ei tietenkään tule mitoittaa niin korkeaksi, että se kannustaa lorvailuun tai edes mahdollistaa sen"

13.2.2012 11:36 Jukka Korhonen :
Mutta tulee mitoittaa niin korkeaksi, että sillä elää?
Silloin 500 e/kk ei riitä.
_________________

Ei niin. On pakko syödä säästöjä, ottaa lainaa tai tehdä työtä. Tai jokin kombinaatio näistä. Perustulo ei voi käytännössä riittää kelvolliseen toimeentuloon. Niin matalaksi sen taso on pakko asettaa.

Lasse Männistö :
"Perustulon lähtökohta onkin se, että lähes jokainen täysin nykyisen perusturvan varassa elävä voisi ansaita ainakin jonkin verran ansiotuloja"

13.2.2012 11:36 Jukka Korhonen :
Perustulo poistaa kannustinloukut ja helpottaa joidenkin keikkatyöskentelyä, mutta ei se mikään ihmeratkaisu ole työttömyyteen, syrjäytymiseen ja köyhyyteen.
_____________________

Sellaisessa valossa perustulon keksijä, Milton Friedman ei sitä koskaan tuonut esiin. Hänen tarkoitus oli nimenomaisesti poistaa kannustinloukut, jotka poistuvat kaikki kunhan järjestelmä otetaan käyttöön sen puhtaaksiviljellyssä muodossaan.

Perustulojärjestelmä on keino naittaa veropolitiikka ja sosiaalipolitiikka yhteen niin, että molemmat selkiytyvät. Tulokseksi tulee lineaarisella progressiolla toteutettu henkilöverotus. Vero- ja sosiaalihallintoa kyettäisiin keventämään tuntuvasti ja lainsäädäntö muodostuisi huomattavan yksinkertaisesti. Tämä viimeksimainittu on ehdottoman tärkeää jo kansalaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.

Lasse Männistö :
"Perustulon rinnalle tarvittaisiin kuitenkin niille, jotka eivät tähän pystyisi, jatkossakin jonkinlainen tarveharkintainen toimeentulotuki."
____________

Niin ei kuitenkaan pidä toimia. Perustulon tehtävänä on toimia kattavasti tarveharkintaisuuden poistajana täysi-ikäisten, työkykyisten ihmisten osalta. Tarveharkintaisuus rajattaisiin sosiaalipolitiikassa siis vain vajaakuntoisten ihmistenosalle.

Toivon jokaisen ymmärtävän sen, ettei perustulo oikein toteutettuna kannusta ihmisiä lorvailuun.

Toimituksen poiminnat