Pysäytetään valtion velkaantuminen

Tällä hetkellä valtionvelkamme
on noin 77 miljardia. Yhtä suomalaista kohden tämä tekee 14 438 euroa.
Kuluvana vuonna velkaa kasvatetaan 8 miljardia. Arvioiden mukaan
velkaantuminen jatkuu nykymenolla myös tulevina vuosina. Valtaosa
suomalaisista, Helsingin Sanomien mukaan 74 prosenttia, haluaa pysäyttää
kehityksen ja aloittaa pidemmällä aikajänteellä velan määrätietoisen
lyhentämisen. Minä olen yksi heistä.

Ensisijaiset ratkaisut tasapainoon tähtäämiseksi ovat rakenteellisia
ja iso osa tulojen ja menojen epäsuhdasta tulee pyrkiä kattamaan
talouskasvulla. Vain kasvua tukevalla verotuksella, eli työnteon ja
yritysten verotuksen keventämisellä, kannustamme suomalaisia työntekoon
ja parannamme suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Yli 63-vuotiaille
antaisin mielelläni merkittävän ylimääräisen verokannustimen työuran
pidentämiseksi – ehdoton pakko kun on tässäkin suhteessa huono
motivoija.

Yksityisiä pörssisijoituksia edistäisi pienimpien osinkotulojen
verovapaus ja yrittäjien verotuksen kannustavuudesta huolehditaan
säilyttämällä listaamattomien yritysten 9% omaa pääomaa vastaava
osinkoverosta vapaan osa (90 000€ saakka). Nämä kaikki ovat omiaan
kannustamaan työntekoon, kasvuun, työllistämiseen, suomalaiseen
omistajuuteen ja oman osaamisen täysimittaiseen hyödyntämiseen.

Nykyisessä taloustilanteessa on kuitenkin realismia myöntää, että kulutuksen verotusta, etupäässä arvonlisäveroa
sekä erinäisiä ihmisen terveydelle tai ympäristölle haitallisen
kulutuksen veroja, joudutaan nostamaan. Varmaankin myös tiettyjä
julkisen sektorin perimiä maksuja joudutaan korottamaan.

Siirtymä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kulutuksen verotusta
tukee kasvua tilanteessa, jossa työikäinen väestönosa pienenee. Mikäli
velkaantuminen halutaan todella pysäyttää, on meidän tarkasteltava myös
julkisen sektorin nykytoimintaa kriittisesti, etsittävä tehokkuutta sekä
pyrittävä keskittymään olennaiseen. Leikkauksiltakaan ei valitettavasti
voida välttyä.

Ensimmäiset kohteet omalla leikkauslistallani ovat seuraavat.

1.Kuntakentässä on toteutettava kuntareformi, jossa kuntaliitoksin
muodostetaan vahva kuntakenttä, jonka kunnat muodostuvat yhtenäisistä
työssäkäynti- ja palvelualueista. Kun kuntien määrä vähenee noin
kolmasosaan ja hallinto tehostuu, voidaan kuntien valtionosuuksia
leikata.

2.Puolustusmäärärahoista voidaan leikata ilman, että puolustuskykymme
vaarantuu. Tämä tapahtuu joukkotuotannon tehokkuutta parantamalla ja
varuskuntien määrää vähentämällä. Nykymaailmassa varuskunta joka niemen
notkossa ei enää ole tekijä, joka turvaa alueellisen koskemattomuutemme.

3.Suuryrityksille suunnattavista suorista yritystuista voidaan
leikata, minkä lisäksi yritystukijärjestelmäämme tulisi uudistaa, kuten
Taneli Tikan kanssa taannoin esitimme. Tehostamisvara on satoja miljoonia euroja.

4.OECD on
kritisoinut asuntolainojen verovähennysoikeuttamme todeten sen johtaneen
jo kauan sitten omistusasumisen hinnan nousuun. Vähennystä ei voida
noin vain poistaa, sillä suomalaiset ovat mitoittaneet asuntolainansa
sen mukaan. Kuitenkin verovähennysoikeuden porrastus alaspäin voidaan
aloittaa leikaten sitä esim. 3%-5% vuosittain seuraavan hallituskauden
ajan.

5.Valtion sektoritutkimuslaitoksilla
ja yliopistoilla tuntuu olevan varsin paljon päällekkäisiä toimintoja
ja sektoritutkimuslaitoksista on kasvanut melkoinen joukko irrallisia
yksiköitä. Yhdistämällä sektoritutkimus yliopistojen toiminnaksi
voitaisiin toimintaa tehostaa selvästi.

Mistä sitten en olisi valmis leikkaamaan? En ainakaan kotitalousvähennyksestä, joka ehkäisee harmaata taloutta ja tukee palveluyrittäjyyttä edistäen Suomen tietä palvelutaloudeksi.

lassemannisto
Kokoomus Helsinki

Positiivinen, työorientoitunut, äänekäs ja urbaani ekonomi. Aviomies ja asuntovelallinen.
Entinen yrittäjä, nykyinen helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu