Osinkosoppaa

Viime viikolla hallitus kokoontui käsittelemään vuosien 2014 – 2017 budjettikehyksiä. Kehysriihessä konkretisoitiin kuukausi sitten pidetyn hallituksen puolimatkan krouvin päätökset.

Moni ulkopuolinen on pitkin matkaa epäillyt hallituksen toimintakykyä. Toki opposition näin kuuluukin tehdä, mutta epäilyihin on yhtynyt myös moni muu taho aina valtakunnan medioista eri etujärjestöihin.

Näille tahoille tuli kenties yllätyksenä hallituksen poikkeuksellinen määrätietoisuus ja se merkittävä mittaluokka, jolla hallitus paransi kilpailukykyisen liiketoiminnan ja työllistämisen edellytyksiä Suomessa.

Hallitus on nyt kaksivuotiskaudellaan päättänyt alentaa yhteisöveroa 6 % -yksikköä, mikä vastaa yhteisöveron alentamista lähes neljänneksellä. Samalla hallitus on tasapainottanut julkista taloutta lähes kuudella miljardilla eurolla.

Päätösten jälkeen kiitokset hallituksen määrätietoisille päätöksille olivat vuolaita.

Sittemmin julkinen keskustelu on kääntynyt, perisuomalaiseen tapaan, muutamaan osinkoverotusta koskevaan seikkaan. Tästä on noussut melkoinen poru.

Kerrataan kuitenkin vielä lyhyesti tehdyt osinkoveropäätökset. Osinkoverotuksen osalta hallitus päätti altistaa kaikki pörssilistattujen yhtiöiden piensijoittajille maksetut osingot pääomatuloverotuksen alaisiksi tuloiksi. Aiemmin näistä 30 % on ollut pääomatuloverosta vapaita. Listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen osalta päätettiin, että yhtiö voi maksaa 8 % nettovarallisuudestaan osinkoina 75 % osalta ilman pääomatuloveroa, veronalaisen tulon ollessa 25 % osinkojen määrästä. Tämä sääntö korvaa aiemman mallin, jossa osingon ollessa 9 % nettovarallisuudesta, on se 60 000 € saakka täysin vapaa pääomatuloverosta.

Osinkoverotuksen muutosten ohjenuorana, kuten päätösten sisällöstä on varsin helppoa lukea, on ollut yksi periaate: ”Verovapaat” osingot on lakkautettava. Tätä tavoitetta ajettiin hallituksen vasemmalta laidalta ja saavutusta markkinoitiinkin budjettiriihen päätteeksi ylpeydellä vasemmiston ministereiden toimesta niin tiedotustilaisuudessa kuin eduskunnan kyselytunnilla.

Poru osinkoverotuksesta on ollut kehysriihen jälkeen kaksijakoinen.

Ensinnäkin vasemmistopuolueiden keskuudessa porua on herättänyt havainto siitä, että Suomessa on yrityksiä, jotka voivat maksaa 8 % nettovarallisuudestaan osinkoina, joiden suuruus ylittää selvästi 60 000 € henkilöä kohden. Täten osinkoveromalli on niille edullisempi kuin aiemmin. Tästä on satanut palautetta vasemmistopuolueiden kentältä ministereille ja kansanedustajille.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki heräsi tietoon vasta päiviä budjettiriihen jälkeen. Hän myös syytti, määrittelemättä sen tarkemmin syytösten tarkkaa kohdetta, valmistelijoita väärän tiedon antamisesta. Tämä tuntuu epäuskottavalta. Arhinmäki on itse ollut aiemmin hallituksessa tekemässä päätöstä, jolla keinotekoista osinkoverokattoa laskettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Tällöin perusteluista kävi ilmi, että päätös koskee noin 10 000 osingonsaajaa. Eikö Arhimäki siis tällöinkään tiennyt, mistä oli päättämässä? Koomisen tilanteesta tekee myös se, että nyt hyväksyttyyn malliin päädyttiin nimenomaan vasemmiston vaadittua ”verovapaista” osingoista luopumista.

Toiseksi osinkoverotuksen päätöksiä on tarkasteltu yrittäjien ja sijoittajien näkökulmasta. On kiistämätön fakta, että osinkoveromalli kohtelee varakkaiden perheyritysten osinkoja kevyemmin kuin piensijoittajan pörssiosinkoja. Yhtä kiistämätön fakta on kuitenkin myös se, että yhteisöveron alennuksesta hyötyvät myös pörssiyhtiöt ja niiden osingonmaksuvara kasvaa. Olennaista tässäkin on jaetun voiton kokonaisveroaste. Mutta kuitenkin: Osinkoveromalli nostaa kynnystä listautua ja suurimman hyödyn saavat suuremman nettovarallisuuden omaavat ei-listatut yhtiöt.

Itse näen, että parhaassa tilanteessa osinkoverotuksella ei tulisi nostaa listautumisen kynnystä ja sen tulisi kannustaa myös kansankapitalismiin. Tämän tavoitteen yhdistäminen vasemmistopuolueiden ideologisiin päämääriin ”verottomien” osinkojen poistamista on vaikeaa.

Kuitenkin nyt vasemmisto on ilmoittanut, että muutoshaluja löytyy. Hyvä näin!

Nyt kannattaisi siis perua kokonaan listayhtiöiden osinkoveron kiristys. Jos haluaisimme todella vauhdittaa kansalaisten kiinnostusta piensijoittamiseen ja pankkitileillä makaavan omaisuuden saamista tuottavaan käyttöön, voitaisiin pienimmät pörssiosingot, esimerkiksi 1000€ saakka, vapauttaa lisäksi pääomatuloverosta kokonaan. Tämä koskisi noin 650 000 suomalaista piensijoittajaa ja maksaisi valtiolle vain n. 100m€.

Teennäisen osinkokaton käyttöön ottamista en sen sijaan kannata. Kuten VATT tuore lausunto toteaa, tarkoittaisi tämä käytännössä yritysten kasvun rajoitinta.

lassemannisto
Kokoomus Helsinki

Positiivinen, työorientoitunut, äänekäs ja urbaani ekonomi. Aviomies ja asuntovelallinen.
Entinen yrittäjä, nykyinen helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu