*

Lasse Männistö Ajatuksia yhteiskunnasta ja sen liepeiltä.

Tuupataan tuuria

Viikonloppuna pidettiin Kokoomuksen puoluekokous Rovaniemellä. Uutisointi keskittyi henkilövalintojen ohella kokouksen linjauksiin siitä, että myös Suomessa tulisi siirtyä yhteisöveron sijaan verottamaan vain yrityksestä ulos maksettavaa voittoa ja siitä, ettei
kuntaliitosten yhteydessä viiden vuoden irtisanomisaikaa voi pitää perusteltuna (saatikka näiden viisivuotiskausien ketjuuntumista).

Olen näistä linjauksista täysin samaa mieltä.

Kuitenkin muutakin tapahtui. Mielenkiintoisin uusi asia oli useita vuosia eteenpäin katsovan tulevaisuustyön käynnistäminen. Se sai ajatukset virtaamaan.

 

***************************************

 

Tulevaisuuden luotaamisessa katsottiin ensin mennyttä ja sitä, mistä Suomen menestys on oikein rakentunut. Harvinaista kyllä, tällä kertaa myös sattuman merkitys tunnustettiin ja siitä käytiin keskustelua. Liian usein tämä sivuutetaan. Esimerkiksi liikkeenjohtajien kirjoittaessa elämänkertojaan ja yritystensä menestymistarinoita, kuvaavat he todellisuudessa onnekkaina sattumina syntyneet asiat loogisina valintoina ja kausaalisina ketjuina.

Vai kuinka moni on lukenut yrityksen historiikkiä, jossa
kerrotaan firmalla tämän tästä käyneen hyvä mäihä?

Uskallan väittää, että melkein kaikessa tekemisessä sattuman rooli on yksittäisistä osatekijöistä suurin. Onnen ja onnekkaiden sattumien osuus yritystoiminnassa menestymisestä on varmasti kymmeniä prosentteja.

Rovaniemen sattumakeskustelun päätteeksi kokousväki äänesti siitä, ovatko Suomen tulevaisuuden kannalta ahkera työnteko vai onnekkaat sattumat tärkeämpiä. Noin 20 % valitsivat, minä mukaan lukien, onnenpotkut kun taas 80 % vannoi ennen muuta ahkeran työnteon nimiin.

Vaikka uskallankin väittää, että yksittäisenä menestystekijänä onnekkaiden sattumien rooli on kaikkein suurin, on tällainen kysymys melkoisen merkityksetön.

Merkittävämmäksi (ja poliittisesti mielenkiintoisemmaksi) onnekkaat sattumat muuttuvat, kun pohdimme niiden olemusta. Ne eivät nimittäin tipahda taivaasta kuitenkaan täysin sattumalta. Jonkun on aina tehtävä jotain, jotta jotakin onnekasta voi sattua.

Väitän, että monella osatekijällä on selvä vaikutus siihen kenelle, ja ennen kaikkea miten usein, onnenpotkuja tapahtuu. Ainakin töissä ja harrastuksissa käyminen altistaa mainioille sattumuksille kotona makaamista paremmin. Tästä seuraa havainto, että voimme ehkä kuitenkin ohjailla onneamme.

 

*************************************** 

 

Uskon vahvasti kannustimien hyödyntämiseen, halutessamme ohjata ihmisiä tai yrityksiä toimimaan tietyn suuntaisesti. Onnistuneesta kannustamisesta, tai paremmin sanottuna tuuppaamisesta oikeaan suuntaan (engl. nudging), käy esimerkkinä autoverotuksen uudistus päästöperusteiseksi. Tässä tapauksessa muutos on ohjannut vähäpäästöisen auton ostoon vieläpä huomattavasti voimakkaammin, kuin suora verosäästö antoi odottaa. Verojen maksamisessa säästäminen on siis tuonut säästäjälle taloudellisen säästön ohella henkistä lisäarvoa.

Olemme pohtineet Eduskunnassa usein uuden kasvun ja hyvinvoinnin lähteitä. Jos onnekkailla sattumilla on suuri rooli tulevaisuuden menestystarinoiden syntymisessä ja jos niitä tapahtuu toisille enemmän kuin toisille, niin emmekö voisi tuupata kaikkia toimimaan onnekkaille sattumuksille altistavin tavoin? Ja eikö tämä pidemmällä aikajänteellä johtaisi useampiin onnekkaisiin sattumuksiin ja menestystarinoihin?

Minusta voisimme.

 

***************************************

 

Merkittävään rooliin onnekkaiden sattumusten syntymisessä nousevat 2000-luvulla verkottuminen, yhteydenpito ja erilaisten ekosysteemien syntyminen. Yhdellä sanalla, vuorovaikutus.

Jos näin on, voisi politiikkamme tuupata yksilöitä, ei vain työnteon, mutta myös muuten aktiivisen ja vuorovaikutteisen elämän suuntaan. Tämä voisi tarkoittaa vaikkapa pakollisia kansainvälistymisjaksoja viimeistään yliopistossa tai sosiaalisen median sisällyttämistä peruskoulujen opetussuunnitelmiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Pekka Roivanen

Sattumapuheitten inspiraationa taisi olla amerikkalaisen kirjailijan pitämä puhe vastavalmistuneille. Yksi sen ajatus oli, että menestyneet eivät mielellään kerro, että sattumalla oli vaikutusta, vaan keksivät mieluimmin henkilökohtaisen ominaisuuden tai ahkeruuden menestyksensä aiheuttajaksi.

Entä kokoomus?

Ehkä se on sattumaa, että kokoomuksen suosio on suuri, eikä oikeaan osunutta politiikkaa, ahkeruutta ja taitoa.

Ajatus pistänee kokoomuksen pollean johdon nöyräksi. Vai luulenko liikoja?

Pekka Manner

Kokoomuksen ikivanha kauna palkansaajia kohtaan on tunnettua, ja se tuli taas esiin Rovaniemellä. Kokoomuksen mukaan palkansaajien päitä on painettava vielä enemmän paskaan mm purkamalla TES ja alentamalla palkkoja.

En ole vieläkään saanut kunnon vastausta kokkelilta että kuka maksaa yrritysverojen poistamisen? Mistä leikataan?

Markku Laaksonen

Kokoomuksen kannattajista suurin osa lienee palkansaajia, joten toiminta omia kannattajia vastaan tuskin on ykkösprioriteetti.

Lasse Männistön olisi hyvä selventää, kuinka nämä ajatukset aiotaan toteuttaa konkreettisesti, aikataulu, raha, ym detaljit, siihen saakka tämä vain hurskasta puhetta, fantasiaa.

Kuka maksaa, ei ole muuta kuin veronmaksaja/kuluttaja ja vienti.
Suomeen tarvitaan hallinnon rakenneuudistus jolla kuluja vähennetään merkittävästi, toisekseen kilpailua on edistetttävä monopolistisista toimijoista PK-yrityksiin.

PK-yritystoimintaa on tehostettava joka tapauksessa voimakkaasti, saatava aikaan oma-alotteisia aktiivisia yrityksiä, jotka löytävät markkinat tuotteilleen ja luovat tuloa henkilöstölleen.

Riskinotto on palkittava. Siihen eesitläinen malli antaa mahdollisuuksia, Suomen yritysvero on varsin korkea, vrt. Englanti.

Käyttäjän juhamakkonen kuva
Juha Makkonen

Niin... tarkoitit, että tarvitaan esimerkiksi ahkeraa työntekoa voidaksemme hyödyntää matkan varrella vastaan tulevat onnekkaat sattumat.

Sattumien osuus on minunkin mielestäni merkittävä. Esimerkiksi huomattavia keksintöjä on tehty samaan aikaan monen toisistaan riippumattoman henkilön toimesta.
Myös monta asiaa on keksitty ja unohdettu pitkäksi aikaa - koska aika ei ole ollut oikea.
Esimerkkinä höyryvoima, joka olisi voinut kehittyä jo Egyptin suuruuden aikoina. Sille ei ollut kuitenkaan kysyntää, koska henkilötyövoiman hinta oli matala.
Uudelleen höyryvoima tuli esiin vastatakseen brittiläiseen tarpeeseen, viskin valmistusprosessin osana. Nyt oltiinkin jo ajassa, jolloin keksinnölle oli laajempaa tarvetta. Esimerkiksi Lyonissa oli tapahtunut tarvittava kehitys tekstiiliteollisuudessa. Englannissa oli myös runsaasti hiiltä (koksia), raudan valamisen osaamista ja tislaamojen yhteydessä vettä, eli voittava resepti höyryvoiman tuottamikseksi oli kasassa.

Menestyjän inhimillisestä taipumuksesta aliarvioida sattuman merkitys käytetään termiä survivorship bias.

Aku Aarva

"Rovaniemen sattumakeskustelun päätteeksi kokousväki äänesti siitä, ovatko Suomen tulevaisuuden kannalta ahkera työnteko vai onnekkaat sattumat tärkeämpiä. Noin 20 % valitsivat, minä mukaan lukien, onnenpotkut kun taas 80 % vannoi ennen muuta ahkeran työnteon nimiin."

Tästä olimme samaa mieltä. Sattumalla on todella paljon suurempi merkitys kuin annetaan ymmärtää.

En kuitenkaan pitänyt tulevaisuuskeskustelua yhtä merkittävänä asiana kuin sinä - tai ainakin olen sitä mieltä, että foorumi ko. keskustelulle ei ollut ihan nappiin valittu.

Tässä omat ajatukseni:
http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109305-ko...

Juonsit muuten hyvin omat osuutesi tyrkkyhaastiksista :D

Jorma Kassinen

"Olemme pohtineet Eduskunnassa usein uuden kasvun ja hyvinvoinnin lähteitä. Jos onnekkailla sattumilla on suuri rooli tulevaisuuden menestystarinoiden syntymisessä ja jos niitä tapahtuu toisille enemmän kuin toisille, niin emmekö voisi tuupata kaikkia toimimaan onnekkaille sattumuksille altistavin tavoin? Ja eikö tämä pidemmällä aikajänteellä johtaisi useampiin onnekkaisiin sattumuksiin ja menestystarinoihin?"

Voisimme verottaa epäonnistumista ja työttömyyttä?

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Yritysten yhteisöveroja voisi leikata, mutta samalla pitäisi sitten pääomatuloveroasteikko yhdistää tuloverotuksen kanssa. Nythän yritys maksaa voitostaan sen 26(?)% ja verottomana voi nostaa jopa 90 000(?) euroa. 90 000 euron tuloista taitaa tulovero olla jotain yli 40% vähennysten jälkeenkin.
Kaikkien tulojen tulisi olla samoin verotettuja.

Autoista vielä sen verran, että tehokkaampaa olisi ja on vieläkin sitoa autoedun määrä polttoaineen kulutukseen(Co2arvoon) hinnan lisäksi, nythän täydessä autoedussa ei polttoaineen kulutusta ole otettu huomioon kuin sen auton hintaa nostavan vaikutuksen osalta. Citroen DS4 dieselhybridin n 48 000e(Co2 99g) ja Fiat Freemont 3,6 bensa AWD:n n47500e(Co2 262) kustannus työsuhdeautoilijalle on sama vaikka Fiat vie yli kaksinkertaisen määrän polttoainetta, joka on vieläpä kalliimpaa kuin Citikassa.

Missä on ohjaavuus? Miksi vain omalla rahalla maksavia ohjataan? Yrityksille polttoaine kulut ovat vieläpä vähennyskelpoisia verotuksessa, joten se vähentää ohjaavuutta entisestään. Merkittävä osa uusista autoista rekisteröidään kuitenkin työsuhdekäyttöön.

Huhtikuisella veronkiristyksellä valtio tulee menettämään verotuloja, liikenneturvallisuus ja alan työllisyys myöskin heikentyy. Mikäli veromuutos olisi tehty ainoastaan alle 60g/km päästöisille, ei mitään vahinkoa olisi syntynyt. Aiemminhan tämä oli verotuksen alaraja, uudessa mallissa alaraja (5% autovero) on nollassa.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Sinänsä kylläkin nolla yhteisöverolla ja osinkoverotuksen kiristämisellä voisi olla merkittäviäkin vaikutuksia, kun yritysten ei enää kannattaisi ostaa tavaroita ns. firmanpiikkiin, kun verovähennysoikeus kaventuisi koskemaan vain alv:tä. Tosin en tiedä olisiko tällä kuitenkaan merkittävää vaikutusta, kun sekin on kuitenkin pian 24%. Ehkäpä firman huviloiden ja asuntojen määrään, joka saattaisi ehkä hillitä hintapainenta niissä, jäisi nähtäväksi.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

"The harder I work, the luckier I get".

On perusteltua kritisoida ihmisten taipumusta selittää suurella tarinalla satunnaisheilahtelujen onnekasta ketjua. Se kuuluu ihmisyyteen. Realistisempaa on toki tunnustaa että hyvä säkähän sitä vaan kävi.

Mielestäni tervein näkökulma on kuitenkin se että luo koko ajan potentiallia, optioita, mahdollisuutta tarttua johonkin. Sitten näitä onnekkaita sattumia varmasti tai ainakin suurella todennäköisyydellä tuleekin vastaan. Pitää myös silloin olla voimaa ja halua tarttua orastaviin vaihtoehtoihin.

Mielestäni yllä ollevan sitaatin "hard work", kova työ onkin erityisesti näiden mahdollisuuksien rakentamista, toki pitäen katseen pallossa eli nykyisten työtehtävien hyvässä suorittamisessa.

Menestyksen kaava on siten:

Kova työ nykytehtävissä + kova työ mahdollisuuksien rakentamisessa + Uskallus uusiin mahdollisuuksiin tarttumisessa + Onni

Jorma Kassinen

Kokoomus toivopuolueena laskee kaiken sen varaan että Suomi selviää tuurilla.
Ja etelä-eurooppa puhtaasti pyhällä hengellä.

Hiukan realistisempi voisi katsoa jos sen suuntaa että lottovoittoa ei tule ja joudumme rakentamaan Suomen uudestaan työllä, devalvaatioilla ja taidolla (ja markalla).

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Todella mielenkiintoisia aspekteja.
Ehdottamasi peruspalkkamalli antaisi toimeentuloa vähäosaisille mutta tekisi samalla työnteon vastaanottamisen kannattavaksi.
Tässä olisi meikämiehen, ulkouolisen, näkemyksiä puoluekokouksesta.
Timo Uotilan Uuden Suomen Puheenvuoro Kokoomuksen puoluekokouksesta, klikkaa:
http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109306-...

Jorma Kassinen

Kokoomus on lukenut menestyjien kertomuksia elämästään?
Epäonnistujat ovat huonommin edustettuna kirjastoissamme.

Ja on nyt tullut siihen tulokseen että Suomen tulevaisuus riippuu siitä saadaanko kansalaisten välit lady fortunan kanssa kuntoon?

Suomalainen autoverotus on yksi esimerkki siitä kuinka onni on saatu potkimaan suomalaista veronmaksajaa pyllylle keskimääräisesti useammin kuin muissa maissa?

Kuka näitä juttuja keksii, Bob:ssa on ollut taas hauskaa?

Ehkä me voisimme pyörittää kansalaispalkan sijaan tulonsiirtolottoa?
Sosiaalisessa mediassa voisi keskustella harjoitusmielessä onnekkaimmista numeroista.
Silloin tukisimme onnekkuutta ja onnekkuutta tukemalla onnekkuus lisääntyy?

Numero 7:kaan kannattaa panostaa.
Toiset vannovat myös numero 13:sta taikavoimaan.

Kaikenlaista sitä saa täältä lukea.

Toimituksen poiminnat